2 • 2000

Paanajärven kirkko tänään. Kirkko toimi neuvostovallan ajan maallistetussa muodossa, klubina. Paanajärven kirkko 1933, kuvattuna saaren puolelta juuri ennen tapulin ja kirkon tornien tuhoamista. Kopioitu valokuvaamalla kylässä, Martti Jokinen. Voimalan toteutuessa Kemijoen vesi nousisi monta metriä Paanajärven kylän kohdalla.

Paanajärvi - katoava kyläkulttuuri Olemme karjalaisen ja venäläisen kulttuurin rajamailla, 200 kilometriä Kuhmosta itään, Vienanmereen laskevan Kemijoen varrella. Suomesta katsoen kylä on syrjässä, mutta silti runon- ja muun perinteen kerääjät löysivät sinne tiensä 1800-luvulla. Erikoista Paanajärvessä on, että kylä on säilynyt perinteisenä karjalaiskylänä, kun paremmin tunnetut Vienan runokylät kuten Kalevala (Uhtua), Vuokkiniemi, Ponkalahti tai Vuonninen ovat joko autioituneet tai uudisrakennettu. Paanajärven kylä (eri kuin Kuusamon korkeudella oleva samanniminen järvi) joutui uhanalaiseksi, kun Kemi-jokeen alettiin neuvostoaikana suunnitella Valkeakosken voimalaa. Paanajärvi on kirjailija Markku Niemisen ja Juminkeko-säätiön (ent. Kuhmon Kulttuurikornitsa) aloitteesta hyväksytty World Monuments Watch -järjestön listalle yhtenä maailman sadasta uhanalaisimmasta kulttuurikohteesta. Kylän vaiheita Paanajärven kohdalla on ollut asutusta 800 vuoden ajan. Vaikka vanhimmat nykyisistä asuinrakennuksista ovat 1900-luvun alusta, pyöröhirsistä rakennettu kyläkokonaisuus edustaa vuosisatojen mittaista, katkeamattomana jatkunutta traditiota. Vielä 1960-luvulla olivat paanajärveläistalon rakenne- ja tilaratkaisut vanhan perinteen mukaisia. Päärakennukset olivat karjalaiseen tapaan varsin monitoimisia. Vain saunat, ranta-aitat ja liiterit olivat niistä erillään. Hirrestä rakennetaan edelleenkin, eikä kylänäkymässä ole yhtään silmiinpistävää uudentyylistä rakennusta. Aikanaan kylässä on ollut useita satoja asukkaita. Nyt asuttuja taloja on enää nelisenkymmentä, ympärivuotisia asukkaita vajaat sata ja näiden keski-ikä korkea. Kahden kilometrin päähän kylästä on 1950-luvulla rakennettu ”Uusi Paanajärvi”, jossa työikäinen väki pääosin asuu. Vanhan Paanajärven asukkaat elävät lähes luontaistaloudessa, mikä vaikuttaa merkittävästi kylämiljööseen. Antti Pihkala Hannu Puurunen Ote artikkelista s. 80-83, ark 2/2000