Paina kuvaa hiirellä, jos haluat sen näkyvän suurempana.
|
RIIAN SUURLÄHETYSTÖ
Keskiaikaisen vanhankaupungin lisäksi Riika on kuuluisa bulevardeistaan ja lukuisista jugend-ajan rakennuksistaan. 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettiin vanhaakaupunkia kiertävälle kehälle bulevardina tunnettu uusi kaupungin-osa leveine puistokatuineen ja viheralueineen. Verrattain lyhyessä ajassa 1870-1880 bulevardin vyöhykkeelle rakennettiin noin 160 asuin- ja julkista rakennusta. Suomen Riian suurlähetystö sijaitsee tällä alueella osoitteessa Kalpaka Bulevardi 1.
Arkkitehti R. Pflugin suunnittelema rakennus on valmistunut 1873-74 yksityisen kauppiaan asunnoksi ja se on ollut Suomen suurlähetystön käytössä jo ennen sotia.
Rakennus oli melko hyväkuntoinen. Ulkoisesti se oli säilynyt kohtalaisen hyvin alkuperäisessä asussaan lukuunottamatta ikkunoita, purettua kuistia ja pihajärjestelyjä. Alkuperäisistä interiööreistä sen sijaan oli muistumia vain muutamissa huoneissa. Rakennuksen päätilat oli juuri saneerattu toimistokäyttöön 1991. Suurimman muutoksen oli kokenut alkuperäinen huonejärjestys. Pääsisääntulon aula ja porrashuone oli kunnostettu vuosisadan alun asuun, mutta melko räikeää väriskaalaa käyttäen. Alkuperäisiä uuneja ja parketteja ei ollut säilynyt.
Päärakennuksen 1. kerroksessa sijaitsevat suurlähetystön työ-, 2. kerroksessa edustustilat ja 3. kerroksessa suurlähettilään yksityisasunto ja toinen asunto. Kellarissa on saunaosasto ja takkahuone, pesutilat, työ- ja varastohuoneita sekä teknisiä tiloja. Ullakolla on varasto- ja teknisiä tiloja.
Siipirakennuksissa on asuintiloja sekä autotallit.
SUUNNITTELURATKAISUT
Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Ikkunat uusittiin alkuperäisen mallin mukaisiksi ja julkisivuille palautettiin vanha sini-vihreä väri-skaala. Aikoinaan purettu kuisti on rekonst-ruoitu käyttäen apuna vanhoja valokuvia. Siipirakennuksiin tehtin alkuperäisten piirustusten mukainen liuskekivikatto. Osa uusista yksityiskohdista, esim. portit, on kuitenkin suunniteltu nykyaikaisin detaljein.
Huonejärjestys on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Edustustiloissa ja pääasunnossa on säilytetty suurien huoneiden muodostamat kokonaisuudet sijoittamalla välttämättömät aputilat rungon keskiosiin. 1. kerroksen suurlähetystön työtiloissa ei läpikulku ole mahdollista, joten huoneet ryhmittyvät rungon keskiosassa olevan aulan ympärille. Sen sijaan suuri sali on säilytetty yhtenäisenä neuvottelu- ja monitoimitilana, josta on käynti edustuspihalle. Pohjakerroksen alkuperäiset holvatut kattopinnat on säilytetty näkyvissä. Uusissa tiloissa (esim. saunaosasto) ja kiinteässä sisustuksessa on lähtökohtana ollut, että ero uuden ja vanhan välillä saa näkyä, eikä vanhaa pyritä keinotekoisesti jäljittelemään.
Paikalliset asiantuntijat tutkivat päätilojen koristemaalaukset ja kipsikoristeet. Tutkimuksissa löydettiin useita ajallisia kerrostumia. Alkuperäiseltä uusrenessanssin ajalta olevista niukoista löydöksistä voitiin päätellä, että rakennuksen interiöörit olivat olleet melko koristeettomia. Jugendia edusti nykyinen suurlähettilään huone ja tämän vuosisadan alun kertaustyylejä suuri neuvotteluhuone sekä sisääntuloaula ja pääportaikko. Yleisöpalvelutilan koristeellinen katto, joka oli säilynyt hyvin vanhojen maalikerrosten alla, kunnostettiin. Porrashuoneen maalaukset uusittiin väriskaalaa vaalentaen, mutta osa aulan ja kanslian hyväkuntoisista kattomaalauksista jätettiin vuoden 1991 asuun. Kipsikoristeet osittain kunnostettiin, osittain rekonstruoitiin. Edustustiloihin siirrettiin muualla installaatioiden peittoon jääviä koristeaiheita, ja tilojen värivalinnoissa pyrittiin säilyttämään alkuperäistunnelma. Useimpien tilojen yleisvalaistus on hoidettu kyseiseen kohteeseen suunnitellulla lasisella seinälampetilla.
Sinikka Kouvo
Erkki Partanen
|