Westendinpuiston päiväkoti

Sisältä rakennus on lasten kylä. Salitila on kylän tori omine pikku rakennuksineen, intimiteetti kasvaa kotialueita kohti Christopher Alexanderin Pattern Languagen hengessä. Arkkitehtuurin keinovarantoa ovat mm. plaanin piirin ja räystäslinjan kahlitsematon, merkeleellinen taittuminen ja ulkokehän lujalevyseinän värillisten diagonaalilinjojen ja valkoisen pystyrimoituksen synnyttämä kineettinen liike. Päiväkodin puurakenteisuus näyttäytyy mm. kattopalkistojen vilahtavassa läsnäolossa. Katon lappeet muodostavat viidennen julkisivun huovan musta-valko-sommitelmana. Arkkitehtuurin yleinen pyrkimys on lapsia kunnioittava sallivuus ja leikkimieli, väri- ja materiaalipaletti tähtää garage-henkiseen rentouteen. Detaljistoa on kehitelty Duchamp’in ja ready-made’n hengessä - tuuliviirien alumiiniaaltolevyissäkin on lepatus jo valmiina.

Pentti Kareoja

Ote artikkelista s. 64-69, ark 4/2000