Kaupunkikuvallisista syistä lisärakennus päätettiin sijoittaa Vesannontien ja Nilsiänkadun kulmaukseen. Viisikerroksinen päärakennus hallitsee ympäristöä. Lisärakennuksen ilmeessä on pyritty tasapainoon Taucherin jylhän tiiliarkkitehtuurin ja ympäröivien koulu-, teollisuus- ja asuinrakennusten kanssa.

Julkisivut ovat corten-terästä, joka noin puolessa vuodessa saavuttaa sille ominaisen ruskeanoranssin hohdon. Corten-teräs on ns. säänkestävä teräslaatu. Sen korroosionkestävyys perustuu tämän erikoisteräksen pinnalle muodostuvan rautaoksidikerroksen hienorakeisuuteen eli tiiviyteen. Rautaoksidi eli ruoste muodostuu tavallisesti suomumaiseksi, jolloin korroosio tunkeutuu yhä syvemmälle kappaleeseen hävittäen sen lopulta kokonaan. Corten-teräksessä oksidikerroksen tiiviys estää veden ja ilman tunkeutumisen pintaa syvemmälle.

Corten-teräksen väri vaihtelee sään mukaan sadepäivien raudan tummasta poutapäivien oranssiin. Tumma mattapinta sopii hyvin tummanpunaisen punatiilen ja graniitin rinnalle.

Rakennuksessa on useita suurikokoisia huonetiloja kuten liikuntasali, auditorio n. 200 ja luentosali 80 hengelle, ruokala sekä draaman opetustilat. Lisäksi rakennuksessa on opettajien työhuoneita.

Sisääntuloaula sijaitsee graniittisen ulkoaudiotorion alla. Aulasta on suora yhteys liikuntasaliin ja ruokalaan. Auditorio Hanna ja luentosali Betty sijaitsevat toisessa kerroksessa, draaman opetustilat kolmannessa. Aulaparville avautuva suuri lasiseinä luo vuoropuhelun pää- ja lisärakennuksen välille. Näin Taucherin arkkitehtuuri on voimakkaasti läsnä myös uudisrakennuksessa.

Tunneli yhdistää lisä- ja päärakennuksen toiminnallisesti ja teknisesti. Tunnelia jäsentää pihalle nouseva lasilyhty, joka toimii samalla opetustarkoituksissa kasvihuoneena. Rakennuksen liikuntasalin runko on terästä. Muuten runko on teräsbetonia.

MARKUS JA LEENA AALTONEN