Architecture illustrates the timelessness or time-boundness of building. In traditional building, materials were taken from the site: timber was felled from the nearby forest, and in the country even bricks were often baked near the site using local clay. This created a lively, interesting building culture with appreciation of the place and its traditions. Projects of greater importance often involved building materials that were brought laboriously from far away: in this way the builder was able to emphasise his wealth or the significance of the new building. The significance of the facade is also illustrated by wooden buildings which are painted to resemble stone, or various painting techniques with which skilful, or less skilful, master painters are able to turn any given surface into marble. In addition to their visual or symbolic meaning, building materials have a haptic value appealing to our tactile sense. Sometimes it is impossible to judge a surface without touching it: at its best, masterly stucco work is of such quality that one can only tell it from real stone through feeling the temperature of the surface.

The designer of a new building may choose from an almost infinite number of materials - the cost limits are likely to be the only guideline or controlling factor. Unfortunately often, however, the desires of the client and the objectives of sustainability and meaning are in sharp contrast: while our practically bankrupt society takes a miserly approach to public building, a supermarket owner may decorate his private property with stone imported from Africa. Wishy-washy design sometimes results in facades in which the entire material variety of our construction industry is present.

In the near future the development of plastic and gel technology will introduce new, interesting materials to building as well: various metal tissues, microstructural fabrics copying live cell systems, or microscopic cell structures enable new products imitating natural materials such as leather; these biomimetic materials are lightweight, flexible, durable, and warm. Biomimetic structures can be made from ceramics, plastics, or metals, and used in a way similar to traditional building materials.

°

Emphasis on the symbolic meaning of the building and a pursuit of timelessness were also in Alvar Aalto's mind in addition to whiteness of colour, when he chose Italian marble, symbolic of Antique permanence, for the facade material on the Finlandia Hall. Yet the point of departure for the design has disgracefully turned against itself, as the surface material of Aalto's masterpiece during his centenary year is stained mineral wool slab.

Arkkitehtuuri ilmentää rakentamisen ajattomuutta tai aikasidonnaisuutta. Perinnerakentamisessa rakennusmateriaalit saatiin rakennuspaikalta: hirret ja puutavara lähimetsästä, maaseudulla tiiletkin usein poltettiin omasta savesta työmaan läheisyydessä. Tällä tavoin syntyi elävä ja kiinnostava, paikkaan sitoutunut perinnetietoinen rakennuskulttuuri. Merkittävämmissä kohteissa materiaalit tuotiin rakennuspaikalle pitkien ja usein hankalien matkojen takaa: rakentaja kykeni tällä tavoin korostamaan omaa varallisuuttaan tai rakennuskohteen merkitystä ympäristössään. Rakennuksen julkisivun merkitystä ilmentää omalla tavallaan puisten rakennusten maalaaminen kivirakennusten kaltaisiksi tai erityyppiset maalauskäsittelyt, joilla enemmän tai vähemmän taitavat maalarimestarit kykenevät muuttamaan pinnan kuin pinnan marmorimaiseksi. Rakennusmateriaaleilla on visuaalisen tai henkisen sisältönsä ohella tuntoaistiamme houkutteleva, haptinen arvonsa. Toisinaan on mahdotonta luoda käsitystään pinnasta ilman kosketusta: Parhaimmillaan mestarillinen stukkotyö on niin laadukasta, että sen erottaa aidosta kivestä vain pinnan lämpötilaa tunnustelemalla.

Uudisrakennuksen suunnittelijalla on lähes rajattomat mahdollisuudet materiaalivalinnoissaan - rakennukselle asetetut kustannusrajat toiminevat ainoana ohjaimena, joka säätelee rakentamista suhteessa rakennustehtäväänsä. Valitettavan usein rakennuttajan toiveet ja rakennukselle asetettavat kestävyys- ja merkityssisällön tavoitteet ovat ristiriidassa: kun vararikon partaalla oleva yhteiskunta pihtailee julkisen rakentamisen toteutuksessa, kuorruttaa marketin omistaja omaisuuttaan Afrikasta tuotetuilla kivilajeilla. Epävarman suunnittelun lopputuloksena on toisinaan julkisivuja, joissa pieneltä alueelta löytyy koko rakennusteollisuutemme tuotekirjo.

Lähitulevaisuudessa muovi- ja geeliteknologian kehitys tuo myös rakennusalalle uusia ja kiinnostavia materiaaleja: erilaiset metallikudokset ja mikrostrukturaaliset, eläviä solukennostoja kopioivat kankaat tai mikroskooppiset kennostot tuottavat uusia luonnonomaisia, vaikkapa nahkaa muistuttavia, kevyitä, joustavia, kestäviä ja lämpimiä "biomimeettisiä", luontoa jäljitteleviä materiaaleja. Biomimeettinen struktuuri voidaan valmistaa keraamisista aineista, muoveista tai metalleista, ja sitä voidaan käyttää perinteisten rakennusmateriaalien tavoin.

°

Rakennuksen merkityssisällön korostaminen ja pyrkimys ajattomuuteen oli vaalean pinnan ohella Alvar Aallon tavoite, kun hän valitsi Finlandia-talon julkisivumateriaaliksi antiikkista kestävyyttä henkivän italialaisen marmorin. Suunnittelun lähtökohta on häpeällisesti kääntynyt itseään vastaan, kun Aallon merkkiteoksen pintamateriaalina toimii juhlavuoden ajan likaantunut mineraalivillalevy.

23.6.1998
Esa Laaksonen