| OF THE POWER OF LIGHT | VALON VOIMASTA | ||
| At least for us here in southern Finland, the long, dark, snowless autumn has provided a melancholy background for life. Light is such an important element of northern nature. One of the urban happenings of last winter was the festival “Forces of Light”, which will be held also this winter in the metropolitan area. This year at the opening event of the festival 6 000 candles were lit in the Marine Cable Hall at the Cable Factory. The emotional atmosphere reminded me of a Catholic mass at Christmas. Hand-made candles, the warmth they created and the smell of stearin as well as the dreamlike glow radiating from thousands of burning candles and shimmering on the sand-covered floor created a holistic experience which will remain with the viewers for a long time. Thus, as environmental art that uses light as material becomes, with the help of annual happenings, more popular, more mundane and more familiar, the festival obtains important results. In the future, city dwellers will be able to demand other kinds of illumination to brighten the dark autumn than just the commercial incandescence of Christmas lights and imitation northern lights. The Inuits have an interesting attitude towards traversed distances. In their culture distance is not measured by kilometres; instead, it is expressed in terms of time. The time it takes to traverse a certain distance tells an experienced traveller the weather conditions and the season, as well as the means of travelling used. When designing a road environment it would be useful to bear in mind the inuits’ idea of travel: the environment must be constructed on the user’s terms, within the available time frame and paying attention to the various physical features of the area. With this issue Arkkitehti is moving into the Net where it can be found at http://www.safa.fi/ark. Linked to the page there is also a list of architectural links that have proved to be of interest. The list will be updated regularly. I have an e-mail address where I hope to receive correspondence relating to life and this review. The year now drawing to its close has been an interesting time; I have been getting acquainted with a new work environment and learning new routines. Next year will see not only four but five issues of the review. In addition, a “b” issue will come out towards the end of the autumn. I wish you all a Happy New Year! | Pitkään jatkunut lumeton ja pimeä syksy on ainakin Etelä-Suomessa asuvalle virittänyt menotahdit mollisointuisiksi jo usean kuukauden ajan. Kuinka merkittävä elementti valo onkaan pohjoisen luonnolle. Eräs viime vuodenvaihteen kaupunkitapahtumista oli pääkaupunkiseudulla myös kuluvana talvena toteutettava “Valon voimat” -festivaali. Tämänvuotinen festivaali aloitettiin marraskuussa taidetapahtumalla, jossa 6 000 kynttilää sytytettiin Kaapelitehtaan Merikaapelihalliin. Tunnelma oli harras kuin katolilaisessa joulumessussa. Käsin tehdyt kynttilät, niiden palaessa syntyvä lämpö ja steariinin tuoksu, ja tuhansista kynttilänsydämistä säteilevä unenomainen, lattiaa peittävällä hiekalla väreilevä valon hehku loivat kokonaiselämyksen, joka ei hevin mielestä katoa. Kun valolla rakennettu ympäristötaide tällä tavoin jokavuotisten tapahtumien välityksellä yleistyy ja tulee arkisemmaksi ja tutummaksi katsojalle, saavutetaan festivaalilla tärkeitä tuloksia. Tulevaisuudessa kaupunkilainen osaa vaatia syyspimeää ympäristöään piristämään muutakin kuin kaupallisen joulukadun hehkulamppuja ja revontulia jäljitteleviä värispotteja julkisivupinnoilla. Inuiiteillä on kiinnostava tapa suhtautua kuljettuun matkaan. Etäisyyttä ei heidän kulttuurissaan mitata kilometreillä, vaan matkan pituus määräytyy käytetyn ajan perusteella. Tämä aika kertoo asian tuntijalle, millaisessa säässä, minä vuodenaikana ja millä välineellä kuljetaan. Tieympäristöä suunniteltaessa olisi hyvä pitää inuiittien matkakäsitys mielessä: ympäristön on rakennuttava käyttäjän ehdoin ja käytettävissä olevan ajan puitteissa sekä eri luonnonolosuhteet huomioiden. Arkkitehti-lehti on tämän numeron myötä siirtynyt Internet-verkkoon, jossa siihen voi tutustua osoitteessa http://www.safa.fi/ark. Sivun yhteyteen on liitetty täydennettävä ja päivitettävä lista kiinnostaviksi osoittautuneita arkkitehtuurilinkkiyhteyksiä. Minulle on sähköpostiyhteys, johon toivon saavani lehteemme ja elämään liittyvää kirjeenvaihtoa. Loppuaan lähenevä vuosi on ollut kiinnostavaa aikaa, uuden työympäristön opettelua ja uusiin rutiineihin perehtymistä. Ensi vuonna lehtemme tulee ilmestymään neljän sijasta viitenä numerona. Lisäksi ilmestyy tämän vuoden tapaan “b”-numero loppusyksystä. Hyvää uuden vuoden alkua! 1.12.1996 Esa Laaksonen esa.ark@safa.fi |