5 / 2016 - Helsinki, kaupunkibulevardit

Nyt puhutaan täydentämisestä. Enää ei suunnitella lähiöitä etäälle keskustasta, vaan kaupunkimuotoa halutaan tiivistää. Ihanneympäristönä nähdään sosiaalisuutta vahvistava urbaani tiiveys ja kaupungin menestystekijöinä nopeus ja monipuolisuus. Maamme suurimman kasvukeskuksen Helsingin reitti tulevaisuuteen kulkee uuden yleiskaavan viitoittamia kaupunkibulevardeja pitkin. Helsingin kaupunkirakenteen tulevaa kehitystä arvioivat yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen, kaupunkisuunnittelija Teemu Jama ja professori, tutkija Kimmo Lapintie. Mitkä ovat uuden urbanismin edut ja ilot, entä ongelmat? Lehti avaa näkymiä myös Tampereen ajankohtaisiin kaupunkisuunnitelmiin sekä kurkistaa lisäksi Firenzeen, Kiinaan ja utopioihin.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoittaa kolumnissaan kaupungistumisesta. Hän toivoo, että tiivistyvän kaupungin arkiympäristössä julkinen taide saisi yhä vahvemman roolin. Näin parannettaisiin alueiden viihtyisyyttä. ”Taide voi olla informatiivista, opettavaista, kaunista tai nautinnollista – tai kaikkia näitä samaan aikaan. Parhaimmillaan taiteen ja arkkitehtuurin välillä ei ole rajoja.”

Lehti esittelee paljon julkisuutta saaneen yleisen saunan Löylyn, joka on jo aktivoinut yhteisen kaupunkitilan käyttöä Helsingin Hernesaaressa. Samanhenkisesti julkisen tilan toiminnallisuutta lisää Presidentinlinnan edustalle rakentuva Allas-hanke. Pitkään tyhjänä olleelle arvopaikalle on soviteltu muun muassa luksushotellia ja Armi-keskusta, mutta mikään hankkeista ei ole toteutunut. Nyt väliaikaiseksi tarkoitettu uimala tuo keskeiselle paikalle ajan hengen mukaista aktiivisuutta. Vielä keskeneräinen rakennuskokonaisuus on jo käytössä, ja lehti esittelee, millainen se tulee olemaan valmistuessaan ensi kesänä. Helsingin rannoille nousseiden kahden uuden sauna-kylpylä-ravintolarakennuksen lisäksi lehdessä esitellään hienot esimerkit kaupunkitilan täydentämisestä Lahdessa ja Tampereella.

Sisältö

Helsinki elää muutoksen aikaa. Nopea kasvu, vilkas rakentaminen ja uusi yleiskaava vievät kaupungin urbaanimpaan tulevaisuuteen.

Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen kertoo artikkelissaan kaupungin kasvusta nykyalueita täydentäen ja muuttamalla suuret liikenneväylät kaupunkibulevardeiksi. Kaupunkisuunnittelija Teemu Jama arvioi kommentissaan, että kaupunkibulevardit vahvistavat suunniteltua monen keskustan verkostokaupunkia. Professori, tutkija Kimmo Lapintie puolestaan kyseenalaistaa uusurbanismin traditionalistisen ideologian ja pohtii, toimiiko perinteinen konsepti nykytilanteen ongelmien ratkaisijana.

kuvat Helsingin yleiskaava 2016

yleinen sauna ja ravintola
arkkitehdit Ville Hara, Anu Puustinen
osoite Hernesaarenranta 4, Helsinki
laajuus 1 071 m2
valmistuminen 2016

arvioteksti Jouni Kaipia
valokuvat Kuvatoimisto Kuvio Oy, Archmospheres, Joanna Laajisto Creative Studio

arkkitehdit Samuli Miettinen, Tuomas Raikamo
osoite Rautatienkatu 2, 15100 Lahti
laajuus 11 000 m2 (alue)
valmistuminen 2016

arvioteksti Roy Mänttäri
valokuvat Mika Huisman

Kaupungistuminen ja sen myötä asumisen tiivistyminen on yksi tämänhetkisistä megatrendeistä maailmalla ja myös Suomessa. Taloustieteilijöiden ja kaupunkitutkijoiden mukaan kaupunkien kasvu auttaa myös talouskasvua. Rakennusala kasvaakin nopeasti, mutta silti etenkin kasvukeskuksissa vuokra-asuntotuotannon on vaikea pysyä vauhdissa mukana.

Suuri haaste tiivistyvässä kaupunkirakentamisessa on alueiden pitäminen viihtyisinä. Miten varataan riittävästi virkistysmahdollisuuksia ja vapaata kaupunkitilaa kiihtyvän ostoskeskusrakentamisen rinnalle? Yksi vastaus on julkinen taide.

Suomen Taiteilijaseura julkaisi syyskuun lopussa kyselytutkimuksen tuloksia suomalaisten suhtautumisesta julkiseen taiteeseen. Kävi ilmi, että 75 % suomalaisista haluaa julkista taidetta arkiympäristöönsä. Suurimmista kaupungeista myönteisemmin julkiseen taiteeseen suhtauduttiin Oulussa ja pääkaupunkiseudulla. Kouvola oli listan häntäpäässä, mutta sielläkin kannatuksestaan ilmoitti 65 % vastanneista.

Prosenttiperiaate on tuonut taiteen vahvemmin osaksi rakentamista. Prosenttiperiaate tarkoittaa, että noin 1 % rakennushankkeen budjetista käytetään taiteeseen. Julkisessa taiteessa syntyy aina suhde teoksen ja sen ympäristön välille. Taideteos kommentoi ympäristöään, se voi nostaa esiin jotakin olennaista rakennuksen arkkitehtuurista ja käyttötarkoituksesta. Parhaimmillaan taiteen ja rakennustaiteen välillä ei ole rajoja.

Kun kävin huhtikuussa Etiopiassa työmatkalla ja vierailin kouluissa, huomioni kiinnittyi matalien koulurakennusten betonisiin seiniin. Seiniä koristivat isot, värikkäät seinämaalaukset. Yhdellä seinällä oli iso maalaus korvasta, sen ulkoisista ja sisäistä osista. Toiselle seinälle oli maalattu viisi alueelle tyypillistä eläintä. Kolmannessa oli maailmankartta. Neljäs kuvasi alkuainetaulukkoa. Viidennellä seinällä oli pienempiä kuvia, joissa oli esitetty kukan eri osia, ihmisen anatomiaa ja maapallon sisäistä rakennetta.

Oppilaat katsovat seinämaalauksia joka päivä koulun pihalla. Esimerkiksi alkuainetaulukko
jää huomaamatta muistiin, kun suuren ja värikkään maalauksen näkee omassa arkiympäristössään päivittäin. Seinämaalaukset ovat esimerkki oppimista tukevasta tilankäytöstä, joka samalla piristää koulun fyysistä ympäristöä.

Tänä syksynä seinille eri puolilla Suomea on ilmestynyt isoja muraaleja. Katutaidefestivaali Upean puitteissa niin kotimaiset kuin kansainväliset taiteilijavieraat ovat päässeet koristelemaan kokonaisia kerrostaloseiniä Kemissä, Helsingissä, Turussa, Riihimäellä, Vaasassa ja Hyvinkäällä. Julkinen taide levittäytyy yhä vahvemmin osaksi rakennettua arkiympäristöä.

Julkisen taiteen suuri kannatus avaa uusia ulottuvuuksia niin taiteen ja arkkitehtuurin yhdistämiseen kuin julkisten tilojen suunnitteluun. Taide voi olla informatiivista, opettavaista, kaunista tai nautinnollista – tai kaikkia näitä samaan aikaan. Julkisen taiteen suosio haastaa rakennusten suunnittelun ja suurten tyhjien pintojen ajattelumallin. ark

Li Andersson on vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja.

 

Näköislehti: Site Logic