6 / 2012 - kirjasto
Kirjasto on yksi tärkeistä, kaikille avoimista hyvinvointivaltion palveluista. Kirjat ja arkkitehtuuri lomittuvat, kun taidekriitikko Otso Kantokorpi kertoo elämästään kirjastoissa: ”Iso kirjasto on kerettiläinen maailma. Se ruokkii eklektisyyttä, ja olen nykyään aika vakuuttunut siitä, että kerettiläisyys ja eklektisyys ovat keskeisiä luovuutta ruokkivia tekijöitä.” Parhaimmillaan kirjasto on tila, jossa muistot ja sukupolvet – ja lopulta koko kuviteltavissa oleva maailma – kohtaavat. Kirjailija Martti Anhava puhuu kolumnissaan kirjojen valtakunnasta. ”Kirjojen peittämä seinä lienee vallan tunnusmerkeistä epäaggressiivisin ja sympaattisin.” Anhava ymmärtää vanhojen kirjastojen tomuisten kammioiden lumon: keskittyvä tieto viihtyy omassa valossaan.
Suomen laaja kirjastoverkosto on saanut kaksi uutta merkkirakennusta. Molemmat kertovat nykyarkkitehtuurimme vitaalisuudesta. Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto toteutettiin kaupungin keskustaan, vilkkaan urbaaniin ympäristöön. Seinäjoella Alvar Aallon arvostettua kulttuurikeskusta laajennettiin uudella rohkealla rakennuksella. Punatiilinen Kaisa ja kupariin verhottu Seinäjoen kirjasto ovat ilmeiltään hyvin erilaisia, mutta toiminnallinen monipuolisuus ja tilojen avoimuus ovat niille yhteistä. Vaikka kirjan merkitys tiedonlähteenä olisi muuttumassa, kirjastoarkkitehtuuri näyttää voivan hyvin.
Sisältö
arkkitehdit Selina Anttinen, Vesa Oiva
osoite Kaisaniemenkatu 5, Helsinki
laajuus 30 300 m2
valmistuminen 2012
arvio Vilhelm Helander, Susanna Aaltonen, Tarja Nurmi
arkkitehdit Käpy Paavilainen, Simo Paavilainen, Ari Ahonen, Kristo Vesikansa
osoite Siltavuorenpenger 3 A, Helsinki
laajuus 6 050 m2
valmistuminen 2010
vanha rakennus Jussi Paatela, Toivo Paatela, 1928
arvio Sari Schulman
arkkitehdit Arkkitehtitoimisto Järvinen & Kuorelahti Oy
osoite Tupoksentie 5, Liminka
laajuus 1 441 m2
valmistuminen 2012
arvio Virve Väisänen
arkkitehdit JKMM arkkitehdit
osoite Alvar Aallon katu 14, Seinäjoki
laajuus 4 430 m2
valmistuminen 2012
vanha rakennus Alvar Aalto, 1965
arvio Heikki Aitoaho