Vuonna 2019 Arkkitehti-lehteen kirjoittaneista ja haastatelluista 43 % oli naisia

6.3.2020

Sunnuntaina 8. maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Kokosimme yhteen lukuja naisten esiintymisestä lehdessä viimeisiltä viideltä vuodelta. 

Naisia työskentelee arkkitehteina tänä päivänä yhä enemmän – Suomessa jo yli puolet arkkitehdeista on naisia.

Ensimmäiset naiset alkoivat opiskella arkkitehdeiksi Suomessa 1800-luvun lopulla, ja tiettävästi ensimmäinen Euroopassa arkkitehdiksi valmistunut nainen oli suomalainen Signe Hornborg (1862–1916). Vuonna 1930 jo lähes kolmannes Suomen Arkkitehtiliiton jäsenistä oli jo naisia, mikä oli kansainvälisestikin poikkeuksellista.

Silti ammatin historian voi katsoa olevan sukupuolittunutta, ja esimerkiksi yksilösuunnittelijoita juhlistava tapamme puhua arkkitehtuurista on historiallisesti suosinut miesarkkitehtien työtä. Kuten myös muualla yhteiskunnassa, myös arkkitehtuurissa perhe-elämän vastuut vaikuttavat vielä nykyisinkin työelämään. 

Mitä naiset tekevät arkkitehtuurin parissa tänä päivänä? Millaisissa tehtävissä he toimivat?

Ainakin kirjoittavat arkkitehtuurista.

Kokosimme yhteen lukuja naisten esiintymisestä lehdessä viimeisiltä viideltä vuodelta. Viime vuonna 2019 Arkkitehti-lehteen kirjoittaneista ja haastatelluista 43 % oli naisia. Juttujen kirjoittajissa luku on hieman korkeampi, 49 %.

Sen sijaan lehdessä esittelemissämme projekteissa miesten rooli korostuu.

Pyydämme esiteltävien projektien suunnittelijoita nimeämään n. 1–5 keskeisintä suunnittelijaa, jotka mainitaan lehdessä projektin esittelyn yhteydessä. Näistä vuonna 2019 vain kolmasosa oli naisia. (Tämä ei toki sisällä kaikkia hankkeisiin osallistuneita arkkitehteja, jotka mainitsemme jokaisen lehden hakemistosivuilla.) Selitys lienee, että suurin osa suomalaisten arkkitehtitoimistojen osakkaista on yhä miehiä.   

Millainen arkkitehtuuri on perinteisesti mielletty ”hyväksi” ja ”esiteltäväksi kelpaavaksi”? Onko esittelemämme arkkitehtuurin kirjo liian kapea? Poikkeaako naisten tekemä arkkitehtuuri miesten tekemästä? Voimmeko muuttaa kriteereitämme? Miten voisimme edistää inklusiivisuutta?

Tasa-arvoisuus ei toki rajoitu sukupuoleen. Haluamme Arkkitehti-lehdessä edistää moniäänistä arkkitehtuurin kenttää ja arkkitehtuuripuhetta, mukaan lukien erilaiset yhteisöt, marginaalit ja valtavirta, maantieteellinen laajuus, eri sukupolvet – vuonna 2019 vanhin lehteen kirjoittaneista oli muuten 83-vuotias, nuorin 29.

Arkkitehtuurista kirjoittaminen muovaa arkkitehtuurin kulttuuria. Toivotamme tervetulleeksi myös kaikki pohdinnat ja tekstiehdotukset aiheeseen liittyen.

Juhlistaaksemme sunnuntaina 8. maaliskuuta vietettävää kansainvälistä naistenpäivää kokosimme naistenpäivänviikonlopulle luettavaksi erityisesti naisarkkitehteja käsitteleviä juttuja lehdestämme viime vuosilta. Jutut ovat kaikkien avoimesti luettavissa. Löydät jutut täältä