Uusin silmin: Ruoholahden kanava
Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.
Kriisi ei tule yksin
Rakennetun ympäristön mukautumiskyky voi auttaa ehkäisemään kriisistä seuraavien toissijaisten kriisien puhkeamista, mikä antaa arkkitehdeille tärkeän roolin kriisien ratkaisijoina.
Korona-ajan arkkitehtuuria
Kysyimme kahdeksalta suomalaiselta arkkitehtitoimistolta, minkä parissa he ovat työskennelleet vuoden 2020 aikana.
Afrikan tulevaisuuksia
Afrikka kaupungistuu vauhdilla. Jos länsimaiset arkkitehdit haluavat olla mukana tässä kehityksessä, tarvitaan tiedostavuutta ja nöyryyttä, pohtii Korbinian Schütze.
Teollisuuden paluu
Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Arkkitehtuuria kaikille?
Syyskuussa toimituksemme vastaanotti kulttuurialan toimijoiden Suomen kulttuurikentälle laajasti lähettämän Call for Action 2020 -kirjeen. Viestin keskiössä oli kutsu antirasistiseen toimintaan sekä aiheen organisaatiotasoiseen tarkasteluun liittyvä kysely. Halusimme reflektoida kirjettä ja sen herättämiä kysymyksiä.
Gardenian uusi elämä
Aalto-yliopiston opiskelijat visioivat uusia käyttöjä luontokeskukseksi suunnitellulle Gardenialle Helsingin Viikissä.
Hallinnon ja sivistyksen suomalainen monumentaaliliitto
Eduskuntatalon eteen valmistuneesta Kansalaistorista on muotoutunut keskustakirjastoineen Suomen itsenäisyydenajan monumentaaliaukio. Ilkka Törmä näkee aukion eräänlaisena jatkumona tsaarinajan Senaatintorille.
Pankkipalatsikin voidaan purkaa
Entinen STS:n konttorirakennus 1970-luvulta keskellä Tamperetta aiotaan purkaa korkeamman kehityksen tieltä, mutta perustelut eivät vakuuta Anselmi Moisanderia.