Jutut

Essee

Essee — 1.4.2023

Antisankari Pietilä

Kuka Reima Pietilä oikeastaan oli? Roger Connah muistelee pitkäaikaista ystäväänsä.

Essee — 1.4.2022

Arkkitehti viihtymisen asiantuntijana, ennen ja nyt

Arkkitehdeilla on suuri yhteiskunnallinen vastuu elinympäristöjen suunnittelijoina. Merkityksellisintä arkkitehtuuri on silloin, kun se rakentuu ikivanhalle ympäristösuhteelle, pohtii Kaj Nyman.

Essee — 1.3.2022

Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle

Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.

Essee — 1.3.2022

Arkkitehtuuri jälleenrakennuksen politiikkana

Arkkitehtuurilla on keskeinen rooli, kun yhteiskuntaa muutetaan eli jälleenrakennetaan ekologisesti kestävämmäksi. Millaisille periaatteille uuden arkkitehtuurin tulisi rakentua?

Essee — 1.2.2022

Unholan väki

Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.

Essee — 1.2.2022

Essee: Sankaria etsimässä, eli tarinoita Aino Aallosta

Ulla Engman uppoutuu esseessään Aino Aallosta kerrottuun.

Essee — 1.1.2022

Kuvaessee: Ei koristeellista eikä käytännöllistä

Graafikko Emery Norton tutki, millaisia yksityiskohtia kävelijä löytää kaupungilta.

Essee — 1.1.2022

Suunnittelija tulkitsee ja täydentää lähiötunnelmaa

Mistä lähiön tunnelma muodostuu, ja kuinka tunnelmaa voi suunnitella? Kahden arkkitehtitutkijan esseessä tarkastellaan arkkitehdin ja paikan suhdetta.

Essee — 1.4.2021

Essee: Välähdyksiä kodista

Iris Andersson etsii esseessään kodin ydintä.

Essee — 1.4.2020

Empatia – kokoelma ilmiöitä

Empatiaa ei ole helppo määritellä, mutta käsitteen äärelle pysähtyminen voi auttaa arkkitehteja tutkimaan omia työhön vaikuttavia asenteita, asiakassuhteita ja tapoja kokea ympäristöä, kirjoittaa Henrik Ilvesmäki.

Essee — 1.4.2020

Jäniksiä, lauttureita ja empatiaa arkkitehtuurikoulutuksessa

Tampereen yliopistossa työskentelevät Fernando Nieto ja Rosana Rubio pohtivat arkkitehtuurikoulutukseen kohdistuvia ristiriitaisiakin tavoitteita.

Essee — 1.4.2020

Hoivan kaari

Iris Andersson pohtii esseessään sairaaloita, niiden historiaa, tulevaisuutta ja sitä, millainen on parantava tila.

Essee — 1.3.2020

ET IN ARCADIA EGO

Keskellä Englannin maaseutua sijaitsee omalaatuinen maatila, jonka keskiössä on arkkitehtuuri monissa muodoissaan. Yksi tilan uusimmista tulokkaista on Tuomas Toivosen suunnittelema sauna.

Essee — 1.3.2020

Hämyisiä elämyksiä

Kalevan navetta Seinäjoen keskustan laidalla ei nimestään huolimatta ehtinyt koskaan toimia navettana. Nyt siitä on tullut useiden toimijoiden yhteinen taide- ja kulttuurikeskittymä. Helena Teräväinen kirjoittaa kohtaamisistaan rakennuksen kanssa.

Essee — 1.5.2019

Takaisin asiantuntijaksi

Arkkitehdit voivat vaikuttaa siihen, mikä on kestävää rakentamista. Siihen sitoisi alan etiikkakin, mutta ymmärtävätkö arkkitehdit vastuunsa? kysyy Lars-Erik Mattila.