Jutut

Ilmiöt

Ilmiöt — 1.2.2024

Materiaalit mullistuksessa

Jos on pakko rakentaa tai korjata, mitkä ovat parhaat materiaalivalinnat luonnonvarojen ja hiilijalanjäljen näkökulmasta?

Ilmiöt — 1.2.2024

Kiertotalouden pioneeri

Entisen olutpanimon varastorakennuksessa Berliinin Neuköllnissä tehdään nyt töitä ja asutaan. CRCLR Houseksi nimetty projekti tunnetaan kiertotalouden edelläkävijänä.

Ilmiöt — 1.1.2024

Teollisuusromantiikasta toimistoromantiikkaan 

Voisiko tyhjenevät toimistorakennukset pelastaa vastaava noste kuin minkä teollisuusrakennukset kokivat viime vuosisadalla?

Ilmiöt — 1.1.2024

Tehostaminen uhkaa jo suojeltujakin rakennuksia

Suojeltuja rakennuksia tulisi korjata niiden ominaispiirteitä vaalien. Kun tilalle halutaan suurempia ja tehokkaampia tiloja, ratkaisuksi esitetään nykyisin yhä useammin purkamista. Harri Hautajärvi nostaa esiin neljä tapausta Helsingin keskustassa.

Ilmiöt — 1.5.2023

Turmiollinen tuunailu?

Arkinen tuunailu tuo esiin rakennusten piileviä potentiaaleja – mutta sillä saattaa olla myös päinvastaisia seurauksia ja pahimmillaan se voi jopa toimia tekosyynä rakennuksen purkamiselle.

Ilmiöt — 1.3.2023

Kuka puolustaisi Helsingin cityä?

1950- ja 60-luvuilla Helsingin keskustasta piti tulla utopistinen, amerikkalaishenkinen city. Nyt aikakauden rakennukset ovat purku-uhan alla.

Ilmiöt — 1.3.2023

Kuinka suunnittella kortteleita, joissa ihmiset kohtaavat? Laskukaava kertoo, mitä suunnittelussa kannattaa huomioida

Umpikorttelista on tullut viime vuosikymmeninä suomalaisen kaupunkisuunnittelun vallitseva korttelityyppi ja urbaanin elämän symboli. Se ei kuitenkaan sellaisenaan synnytä elämää ympärilleen. Potentiaali löytyy suunnitteluratkaisujen hienosäädöstä.

Ilmiöt — 1.3.2023

Urbanismin asiantuntijat – Rap-musiikissa kuuluvat vähemmistönuorten kokemukset asuinympäristöistään

Vähemmistönuorten kotiseutuihin kiinnittyvä rap-musiikki voi tarjota paikallisen näkökulman kaupunkisuunnitteluun – jos suunnittelijat vain tunnistavat rapin potentiaalin.

Ilmiöt — 1.3.2023

Ruotsista mallia lähiöiden kehittämiseen

Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät on usein sivuutettu suomalaisia lähiöitä uudistettaessa. Ruotsin uudistushankkeet tarjoavat toisenlaisen esimerkin.

Ilmiöt — 1.2.2023

Kun Suomesta alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota toisen maailmansodan jälkeen, arkkitehtien ajatuksille standardisoinnista oli kysyntää

Suomessa on vuoroin rakennettu ja purettu hyvinvointivaltiota poliittisten valtasuhteitten mukaan. Arkkitehtuurilla on ollut keskeinen rooli, kun tavoitteita on viety käytäntöön. Hanna Tyvelä kertaa suomalaisen hyvinvointiarkkitehtuurin historiaa.

Ilmiöt — 1.2.2023

”Katoamassa on tonneittain betonia, terästä ja kulttuurihistoriallisia arvoja” – uusien sote-rakennusten tieltä puretaan tällä hetkellä 1960–1970-luvun arkkitehtuuria

Uusien terveydenhuollon rakennusten myötä suuri joukko vanhoja hoivarakennuksia tullaan purkamaan tai muokkaamaan uuteen käyttöön. Millaista arkkitehtuuria ja rakennusperintöä tämän myötä katoaa?

Ilmiöt — 1.2.2023

Materiaalit mullistuksessa

Kiertotalouden pioneeri

Teollisuusromantiikasta toimistoromantiikkaan

Tehostaminen uhkaa jo suojeltujakin rakennuksia

Turmiollinen tuunailu?

Kuka puolustaisi Helsingin cityä?

Kuinka suunnittella kortteleita, joissa ihmiset kohtaavat? Laskukaava kertoo, mitä suunnittelussa kannattaa huomioida

Urbanismin asiantuntijat – Rap-musiikissa kuuluvat vähemmistönuorten kokemukset asuinympäristöistään

Ruotsista mallia lähiöiden kehittämiseen

Kun Suomesta alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota toisen maailmansodan jälkeen, arkkitehtien ajatuksille standardisoinnista oli kysyntää

”Katoamassa on tonneittain betonia, terästä ja kulttuurihistoriallisia arvoja” – uusien sote-rakennusten tieltä puretaan tällä hetkellä 1960–1970-luvun arkkitehtuuria

2010-luvulla Suomessa alkoi sosiaali- ja terveysalan rakennusbuumi – millaista arkkitehtuuria siitä on seurannut?

Kansanliikkeet, rakennusperinnön pelastajat?

Teknologiaa, asfalttia ja asenteita

Ratikkakaupungin ensiaskeleet