6 / 2018 - digitaalisuus, UU AA 6

Digitaalisuuden kehitys on muuttanut ja muuttaa arkielämäämme monella tapaa, mutta millaisia seurauksia sillä on arkkitehtuurissa? Vuoden 2018 viimeinen numero paneutuu siihen, miten kehittyvä digitaalisuus vaikuttaa arkkitehtuurin harjoittamiseen, siitä puhumiseen, sen arviointiin ja esittämiseen.

Digitaalinen teknologia eri muodoissaan on jo pitkään ollut osa suunnittelijoiden työkaluja ja ympäristön dokumentointia. Toisaalta se muuttaa myös rakennusalan tuotantotapoja ja mahdollistaa esimerkiksi yksilöllisempien rakennusosien tuottamisen. Digitaaliset, globaalit kanavat muovaavat myös arkkitehtuuriin liittyvien ajatusten ja arvostusten leviämistä ja levittämistä.

Numerossa tarkastellaan erilaisia arkkitehtuurin ja digitaalisuuden yhteen kietoutuvia ilmiöitä. Artikkeleissa pohditaan muun muassa dataa kaupunkisuunnittelun työkaluna, virtuaalitodellisuuden suhdetta arkkitehtuuriin ja alan keskeisten käsitteiden muutoksen tarvetta elinympäristöjen ja julkisen tilan digitalisoitumisen myötä.

Esittelyssä ovat muun muassa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusi Väre-rakennus Espoon Otaniemessä sekä Tallinnan EKA-taideakatemian uudet toimitilat.

Numero päättää lehden uutta julkaisumuotoa vuoden 2018 ajan tutkineen UU AA -projektin esittelemällä lehden uuden, oman fontin. Arkkitehti-lehden visuaalinen ilme uudistuu vuoden 2019 alusta.

 

Sisältö

ravintola Ultima
arkkitehdit Ateljé Sotamaa
osoite Eteläranta 16, Helsinki
laajuus  350 m2
valmistuminen 2018
vanha rakennus C. L. Engel 1820 (Sundmanin talo)

valokuvat Nico Backström
arvio Mika Savela

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun
korkeakoulu, A Bloc -kauppakeskus
arkkitehdit Jussi Palva, Väinö Nikkilä, Riina Palva, Ilkka Salminen
osoite Otaniementie 14, Espoo
laajuus 45 400 m2
valmistuminen 2018

valokuvat Andreas Meichsner, Tuomas Uusheimo
arvio Pentti Kareoja

Jos sinun olisi pitänyt kuvailla 3D-printteri yhdellä sanalla isovanhemmillesi kun he olivat pieniä, mitä olisit sanonut? Et tietenkään olisi voinut käyttää tämän päivän termejä tai kuvailla teknologian toimintatapaa. Olisit voinut sanoa esimerkiksi, että kyseessä on rakennuskone, muovailurobotti tai muotoilumasiina.

Oletetaan, että kerroit heille, että muutamien vuosikymmenien päästä me ihmiset olemme keksineet tällaisen rakennuskoneen, joka rakentaa itsenäisesti niin muovisia proteeseja, suklaaleivoksia kuin sementtisiä igluja. He olisivat varmaan vastanneet, että pelkkä ajatuskin tuntuu absurdilta.

Jos nyt kertoisin sinulle, että 15 vuoden päästä omakotitalon keskimääräinen rakennusaika on 2–3 viikkoa, ikkunamme toimivat aurinkokennoina, rakennuksemme on rakennettu itseään korjaavista materiaaleista ja nanoteknologian läpimurtojen vuoksi rauta ja teräs on korvattu uusilla, kenties kierrätetyillä rakennusmateriaaleilla, mitä sanoisit?

Tulevaisuus on aina yllättänyt. Siinä missä maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan, on uudistuminen rakennusalalla ja kaupunkisuunnittelussa hyvin hidas prosessi. Emme voi rakentaa taloa uudestaan viiden vuoden välein, emmekä tehdä siihen päivitystä edes vuosittain.

Uudet teknologiat ja älykkäät järjestelmät tunkeutuvat koteihin – ainakin uusiin sellaisiin. Kysymys kuuluukin, miten osaisimme suunnitella asuntomme ja ympäristömme tulevaisuuteen, jota meidän on vaikea kuvitella. 10 vuotta teknologian kehityksessä tuntuu ikuisuudelta, mutta 10-vuotias talo on vielä nuori.

Käännän katseeni designereiden, arkkitehtien ja kaupunkisuunnittelijoiden puoleen. Jos tulevaisuuden ihminen kiittäisi tämän päivän ihmistä jostain, se voisi olla designin arvostaminen. Murroksessa ei ole montaa asiaa, joihin luottaa, mutta uskon, että hyvä design voi kestää yli aikojen.

Minulle design on käytännöllisyyden, tunteen ja arvon synergiaa. Teknologia ei auta pitkälle – se luo ainoastaan mahdollisuuksia, mutta design muuttaa maailmaa. Aurinkokennoikkunat, itsestään korjaantuvat materiaalit ja robottityömaat voivat tuntua vaikeilta kuvitella, mutta teknologian, designin ja bisneksen parissa työskentelevän John Maedan sanoin: taide kysyy, teknologia mahdollistaa ja design ratkaisee. Pidetään huoli siitä, että rakennamme käytännöllisyyden, tunteen ja arvon varaan, jotta tulevaisuus voi yllättää meidät positiivisesti. ark

Perttu Pölönen on keksijä, futuristi ja säveltäjä. Tänä vuonna MIT Tech Review nimesi hänet Euroopan 35 lupaavimman innovaattorin joukkoon.

Näköislehti: Site Logic