4 / 2012 - korkea rakentaminen

Viimeisen vuoden aikana julkisuuteen on tullut useita vireillä olevia tornitalohankkeita. Arkkitehti-kriitikko Netta Böök maalaa artikkelissaan kokonaiskuvan ympäri maan nopeasti edenneestä villityksestä. Lehdessä keskustellaan aiheesta moniäänisesti. Espoon Keilaniemen tornitaloja suunnitteleva arkkitehti Sarlotta Narjus kokee julkisuuden demonisoivan pilvenpiirtäjät. Taidehistorioitsija Riitta Nikula vaatii pitkäjänteisiä periaatteita. Kaupunkisuunnittelija Matti Kaijansinkko pitää korkeaa rakentamista keinona luoda elävä ja monipuolinen kaupunki. Helsingisä Kalasataman keskukseen tulee kuusi yli 30-kerroksista tornitaloa. Keskuksen arkkitehti Pekka Helin pitää tiivistä, korkeaa rakentamista raideliikenteeseen yhdistettynä ekologisena ratkaisuna. Euroopan ekokaupunkina tunnetun Freiburgin kaupunkisuunnittelujohtaja Wulf Daseking ei torju korkeaa rakentamista sinänsä, mutta pitää sitä poikkeuksena: ”Jokaisen tornitalon pitää olla naapuruston hyväksymä, hyvää arkkitehtuuria ja uniikki kaupunkikuvan kaunistus.”

Antony Wood, Chicagossa toimivan Council for Tall Buildings and Urban Habitat -organisaation johtaja, kertoo pilvenpiirtäjien uusista kehityssuunnista. Koska nykytekniikka mahdollistaa rakentamisen miten korkealle hyvänsä, Woodin mukaan suuri kysymys onkin nykyään: ”Miten korkealle meidän pitäisi rakentaa?”

Väljiä kaupunkejamme voi tiivistää ja nykyaikaistaa monin tavoin, myös maanläheisesti ja maisemaa kunnioittaen. Arkkitehti Jyrki Tasan suunnittelema asuinkortteli Helsingin Lauttasaaressa, aavan meren ja herkän saaristoluonnon äärellä, täydentää hienostuneesti kaupunkia. Keskelle kaupunkia rakennettu, tilapäiseksi tarkoitettu designpääkaupunkivuoden tapahtumapaviljonki on hieno esimerkki uudesta puuarkkitehtuurista.

Sisältö

arkkitehdit J-P Lehtinen, Jussi Murole, Daniel Bruun, Mathias Nyström, Miina Vuorinen
osoite Fenixinrinne 4–10, Helsinki
laajuus 11 500 m2
valmistuminen 2011

arvio Kristo Vesikansa

Näköislehti: Site Logic