”Tulevassa rakennuksessa arkkitehtien ja rakennuksen käyttäjien väliset sopimukset ja kompromissit muuntuvat tilaratkaisuiksi, jotka soveltuvat enemmän tai vähemmän tarkasti määriteltyihin toimintoihin.”
Koti-teemanumerossa esiteltävät rakennukset saivat Fernando Nieton pohtimaan, miten syntyy hyvä asuinrakennus. Lue teksti → (Kuva: Anders Portman. Avanto Arkkitehdit, Talo Pokrinniemi, 2022.)
4/2022Koti
Mitä asuinympäristön laadulla tarkoitetaan? Kuka hyötyy asuntokriisistä? Miltä näyttää omakotitalo vuonna 2022?
Asuntokriisin onnenonkijat
Kaupungeissa eri puolilla maailmaa kärsitään pitkittyneen asuntokriisin vaikutuksista. Ratkaisuksi on esitetty asuminen palveluna -mallia (HaaS), mutta ketä se oikeastaan hyödyttää?
Kolumni: Ekokatastrofi edellyttää negatiivisia ideoita
Arkkitehtien on päästävä eroon sellaisesta idealismista, että tehtävämme olisi löytää ratkaisu kaikkiin ongelmiin, kirjoittaa Julius Jääskeläinen.
Mistä syntyy kestävä asuinympäristö? – Tutkijat kokosivat tarkistuslistan
Monet asuntotuotannon nykytrendit huolestuttavat asiantuntijoita, sillä ne vaarantavat asukkaiden hyvinvoinnin, ja heikko mukautumiskyky povaa rakennuksille lyhyttä käyttöikää. Tampereen yliopiston tutkijat kokosivat asuntosuunnittelun laatutekijöistä tarkistuslistan.
Uusin silmin: Talo Lehtovuori
Arkkitehti Olli Lehtovuoren oma talo on toiminut jo puolen vuosisadan ajan asuntoarkkitehtuurin laboratoriona. Paritupaan perustuva muunneltava pohjaratkaisu olisi käyttökelpoinen tänäkin päivänä.
Mitkä ovat ihannekodin kriteerit? – Kokeneet asuntosuunnittelijat vastaavat
Pyysimme asuntosuunnittelun parissa toimivia arkkitehteja lähettämään kuvan mielestään ihanteellisesta kodista tai hyvästä asunnosta.
Gustaf Estlander, asuntoarkkitehtuurin romantikko ja liikemies
Reilu sata vuotta sitten Helsingissä toimi arkkitehti, joka saavutti taloudellista voittoa rehevän romanttisilla kerrostaloillaan.
3/2022Uusi luontosuhde
Millainen arkkitehtuuri luo kestäviä suhteita ihmisen ja luonnon välille? Kuinka arkkitehtuuri voi tukea ihmiselämän lisäksi myös muiden lajien hyvinvointia? Millaisia uusia käsitteitä tarvitaan arkkitehtuurin luontosuhteen päivittämiseksi?
Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?
Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.
Keidas kosken partaalla
Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.
Piirustuspöydällä: Alusta ympäristökeskustelulle
Maiju Suomen ja Elina Koiviston suunnittelema paviljonki tarjoaa paikan ihmisten ja muunlajisten eläinten kohtaamiselle, ympäristön havainnoinnille sekä siitä keskustelulle.
Välitiloissa
Monimuotoiset ja joustavat kaupungit tarvitsevat suunniteltujen paikkojen lisäksi epämääräisiä välitiloja, jotka tarjoavat elinympäristöjä myös muille kuin ihmisille ja auttavat kaupunkeja muutoksiin sopeutumisessa.
Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle
Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.
Ajankohtaista
2/2022Unohdetut
Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Kuka määrittää, mikä on hyvää arkkitehtuuria? Mistä suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa ei puhuta?
Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus
Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?
Essee: Sankaria etsimässä, eli tarinoita Aino Aallosta
Ulla Engman uppoutuu esseessään Aino Aallosta kerrottuun.
Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?
Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.
Mistä suomalaisessa arkkitehtuurissa vaietaan?
Mitkä näkökulmat, teemat ja kysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle arkkitehtuurikeskustelussa? Mistä ei puhuta, mitkä ovat suomalaisen arkkitehtuurin tabuja? Kysyimme kysymyksen seitsemältä arkkitehdilta ja arkkitehtuurin tutkijalta.
Parantolat Paimion varjossa
Suomessa toimi viime vuosisadalla 80–85 tuberkuloosin hoitoon erikoistunutta hoitolaitosta. Paimion ikoninen hahmo peittää taakseen koko muun suomalaisen parantola-arkkitehtuurin, kirjoittavat Heini Hakosalo ja Emilia Rönkkö.
Unholan väki
Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.