”Valjaskorttelin hyväsuhteiset julkisivut assosioituvat tämän hetken parhaaseen eurooppalaiseen urbanismiin.”
Luo Arkkitehdit suunnitteli asuinkorttelin Oulun ruutukaavakeskustan laidalla vanhan valjastehtaan ympärille. Lue Lauri Louekarin arvio korttelista → (Kuva: Heikki Salmi)
Puolesta ja vastaan: Tarvitseeko Oulun keskusta tornitaloja?
Uudella palstalla arkkitehdit ottavat kantaa ajankohtaiseen kysymykseen.
Ruotsista mallia lähiöiden kehittämiseen
Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät on usein sivuutettu suomalaisia lähiöitä uudistettaessa. Ruotsin uudistushankkeet tarjoavat toisenlaisen esimerkin.
Kuinka suunnittella kortteleita, joissa ihmiset kohtaavat? Laskukaava kertoo, mitä suunnittelussa kannattaa huomioida
Umpikorttelista on tullut viime vuosikymmeninä suomalaisen kaupunkisuunnittelun vallitseva korttelityyppi ja urbaanin elämän symboli. Se ei kuitenkaan sellaisenaan synnytä elämää ympärilleen. Potentiaali löytyy suunnitteluratkaisujen hienosäädöstä.
Asuinkerrostalot Helsingin Kruununhaassa ovat onnistunut esimerkki umpikorttelikaupungin tiivistämisestä
Helsingin Kruununhaassa umpikortteli sai keskelleen kaksi uutta asuinkerrostaloa. Kortteli tiivistyi, mutta vaikutelma on aiempaa väljempi.
Kuka puolustaisi Helsingin cityä?
1950- ja 60-luvuilla Helsingin keskustasta piti tulla utopistinen, amerikkalaishenkinen city. Nyt aikakauden rakennukset ovat purku-uhan alla.
2/2023Hoiva
Millaista hoivaa rakennettu ympäristö voi tarjota? Miten hoiva liittyy arkkitehdin työhön? Millaisia sairaalarakennuksia 2010-luvulla käynnistynyt sosiaali- ja terveysalan rakennusbuumi on tuottanut?
Kun Suomesta alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota toisen maailmansodan jälkeen, arkkitehtien ajatuksille standardisoinnista oli kysyntää
Suomessa on vuoroin rakennettu ja purettu hyvinvointivaltiota poliittisten valtasuhteitten mukaan. Arkkitehtuurilla on ollut keskeinen rooli, kun tavoitteita on viety käytäntöön. Hanna Tyvelä kertaa suomalaisen hyvinvointiarkkitehtuurin historiaa.
HUS Meilahden Siltasairaala ja Syöpäkeskus
Työyhteenliittymä Team Integrated
Helsinki
2022
2010-luvulla Suomessa alkoi sosiaali- ja terveysalan rakennusbuumi – millaista arkkitehtuuria siitä on seurannut?
Keräsimme yhteen hiljattain valmistuneita ja käynnissä olevia sairaala- ja terveyskeskushankkeita eri puolilta Suomea.
Kodikkuutta moderniin systeemiin – seniorikeskus sovitettiin entiseen sairaalaan Helsingin Myllypurossa
Vanhusten sairaalasta muokattiin nykyaikainen seniorikeskus Helsingin Myllypurossa. 1970-luvun rationaalinen arkkitehtuuri tarjosi joustavan kehikon muutoksille.
”Katoamassa on tonneittain betonia, terästä ja kulttuurihistoriallisia arvoja” – uusien sote-rakennusten tieltä puretaan tällä hetkellä 1960–1970-luvun arkkitehtuuria
Uusien terveydenhuollon rakennusten myötä suuri joukko vanhoja hoivarakennuksia tullaan purkamaan tai muokkaamaan uuteen käyttöön. Millaista arkkitehtuuria ja rakennusperintöä tämän myötä katoaa?
Sairaala Nova suunniteltiin toimimaan kuin kone
Sairaalan suunnittelu Jyväskylään sai arkkitehdit omaksumaan uuden roolin prosessimuotoilijoina.
Mitä hoiva merkitsee arkkitehdille?
Kenestä arkkitehtuuri pitää huolen? Miten arkkitehtuuria tulisi hoivata? Neljä tekstiä tarkastelevat hoivaa eri kulmista.
Ajankohtaista
1/2023Liike
Millaista on tämän hetken liikkumisen arkkitehtuuri? Millaista kaupunkia liikennejärjestelmät synnyttävät ympärilleen? Mitä merkitystä erilaisilla liikkeillä ja liikehdinnällä on arkkitehtuurille?
Kansanliikkeet, rakennusperinnön pelastajat?
Helsingin Meri-Rastilassa asukkaat ovat pian parin vuosikymmenen ajan pyrkineet vaikuttamaan asuinalueensa kehittämiseen. He eivät ole ensimmäisiä, jotka huoli naapuruston muuttumisesta on saanut liikkeelle.
Lennokkaasti romanttinen
Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi sisäänkäyntirakennus luo mieleenpainuvan taustan lähtemisille ja saapumisille.
Metron maantiede
Helsingin metro kulkee nyt Espoon halki, kun Länsimetron viimeiset pysäkit valmistuivat. Kun metron kaltainen järjestelmä muuttuu yhdeltä osaltaan, muuttuu samalla koko järjestelmä, pohtii Tommy Lindgren. Hän vieraili kaikilla asemilla Lauttasaaresta länteen.
Teknologiaa, asfalttia ja asenteita
Suomalaisen liikennejärjestelmän autokeskeisyys on tuonut mukanaan monia yhteiskunnallisia ongelmia. Tulevaisuuden visioinnissa korostuu edelleen usko uusiin teknologioihin, vaikka niiden sijaan tarvittaisiin laajempia ajattelun muutoksia.
Käsite: Fluidius
Fluidius tarjoaa virkistävän tarkastelukulman jokaiselle kaupunkia katsovalle, ehdottaa Tuulia Kivistö.
Ratikkakaupungin ensiaskeleet
Suomen suurimpien kaupunkien joukkoliikenne on mullistumassa pikaraitioteiden myötä. Miten uusi liikenneväline vaikuttaa kaupunkiseutujen kehitykseen, ja millaista urbaania ympäristöä raitioteiden varsille on syntymässä?