”Modernismin perinteestä ammentavat arkkitehtoniset installaatiot ja hienovireinen äänimaisema saavat katsojan huomion kiinnittymään sisäänpäin, aivan kuten uskonnollinen taide ja arkkitehtuuri parhaimmillaan.”
3/2021Pyhä tila
Miten tila vaikuttaa pyhyyden kokemukseen? Millaista on 2020-luvun kirkkoarkkitehtuuri? Onko kirkollisella rakennusperinnöllä tulevaisuutta?
Diskursseja dogmasta – Alvar Aalto ja kirkko
Alvar Aalto näki monia yhtäläisyyksiä omassa rakennustaiteessaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kansankirkon sopeutumisessa 1900-luvulle. Niin uskonnossa kuin modernissa arkkitehtuurissa suvaitsevaisuus tuotti enemmän hedelmää kuin dogmatismi.
Myllykosken kirkon laajennus
Arkkitehtitoimisto OPUS, Zealand Design
Kouvola
2021
Onko kirkon rakennusperinnöllä tulevaisuutta?
Verotulojen väheneminen ja korkeat korjauskustannukset ovat asettaneet monen uskonnollisen rakennuksen tulevaisuuden vaakalaudalle. Kysyimme kolmen asiantuntijan näkemystä tilanteeseen.
Näkyvä ja näkymätön uskonto
Suomalaisen uskonnollisen arkkitehtuurin historiassa luterilainen kirkko on saanut pääosan ja jättänyt monia muita kehityskulkuja varjoonsa.
Muistoja: Kristian Gullichsen (1932–2021)
Arkkitehtuurihistorioitsija William J. R. Curtisin muistokirjoitus ystävälleen Kristian Gullichsenille.
2/2021Perinne ja uudistuminen
Mitä voimme oppia perinteisistä rakennustavoista, ja kuinka soveltaa niitä nykyrakentamiseen? Miten uudisrakennus sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön?
Missä menet, massiivirakentaminen?
Massiivirakentamisen paluusta on puhuttu arkkitehtien keskuudessa jo pitkään. Elina Koivisto selvitti, mitä rakennustavalle kuuluu Suomessa juuri nyt.
Arkkitehtuuria pellon laidalta
Nykyarkkitehdin inspiraatioksi kelpaa esimerkiksi yksinkertainen maatalousrakennus. Latoarkkitehtuurista on kasvanut globaali ilmiö.
Uusin silmin: Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari
Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari rakennettiin 1960-luvulla paikallisen kyläyhdistyksen ja Oy Alkoholiliike Ab:n yhteisponnistuksena. Nyt Nurmijärven kunta suunnittelee rakennusten purkamista.
Missä menet, massiivirakentaminen?
Massiivirakentamisen paluusta on puhuttu arkkitehtien keskuudessa jo pitkään. Elina Koivisto selvitti, mitä rakennustavalle kuuluu Suomessa juuri nyt.
1/2021Kriisi
Millaisia vaikutuksia kriiseillä on arkkitehtuuriin? Miten rakennettu ympäristö voi auttaa kriiseihin varautumisessa?
Pääkirjoitus 1/2021: Arkkitehtuuri vuonna yksi
Koronavirusepidemian vaikutukset arkkitehtuurin näkyvät vasta vuosien päästä.
Kriisi ei tule yksin
Rakennetun ympäristön mukautumiskyky voi auttaa ehkäisemään kriisistä seuraavien toissijaisten kriisien puhkeamista, mikä antaa arkkitehdeille tärkeän roolin kriisien ratkaisijoina.
Piirustuspöydällä: Vapaus vastaan turvallisuus
Korona-ajan rajoitukset ja eristäytymisvaatimus syventävät suunnittelijan näkökulmaa hoiva-asumisen erityistarpeisiin, pohtivat arkkitehdit Kirsti Sivén ja Asko Takala.
Uusin silmin: Ruoholahden kanava
Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.
Kenen ehdoilla kaupunkia tehdään?
Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti, suunnitellaanko Helsinkiä sijoittajien vai kaupunkilaisten ehdoilla. Keskustelimme kaupunkisuunnittelun kipupisteistä kuntavaalien alla julkaistavan Kenen kaupunki? -pamfletin toimittajien kanssa.