3/2022Uusi luontosuhde
Millainen arkkitehtuuri luo kestäviä suhteita ihmisen ja luonnon välille? Kuinka arkkitehtuuri voi tukea ihmiselämän lisäksi myös muiden lajien hyvinvointia? Millaisia uusia käsitteitä tarvitaan arkkitehtuurin luontosuhteen päivittämiseksi?
Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?
Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.
Keidas kosken partaalla
Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.
Piirustuspöydällä: Alusta ympäristökeskustelulle
Maiju Suomen ja Elina Koiviston suunnittelema paviljonki tarjoaa paikan ihmisten ja muunlajisten eläinten kohtaamiselle, ympäristön havainnoinnille sekä siitä keskustelulle.
Välitiloissa
Monimuotoiset ja joustavat kaupungit tarvitsevat suunniteltujen paikkojen lisäksi epämääräisiä välitiloja, jotka tarjoavat elinympäristöjä myös muille kuin ihmisille ja auttavat kaupunkeja muutoksiin sopeutumisessa.
Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle
Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.
2/2022Unohdetut
Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Kuka määrittää, mikä on hyvää arkkitehtuuria? Mistä suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa ei puhuta?
Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus
Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?
Essee: Sankaria etsimässä, eli tarinoita Aino Aallosta
Ulla Engman uppoutuu esseessään Aino Aallosta kerrottuun.
Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?
Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.
Mistä suomalaisessa arkkitehtuurissa vaietaan?
Mitkä näkökulmat, teemat ja kysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle arkkitehtuurikeskustelussa? Mistä ei puhuta, mitkä ovat suomalaisen arkkitehtuurin tabuja? Kysyimme kysymyksen seitsemältä arkkitehdilta ja arkkitehtuurin tutkijalta.
Parantolat Paimion varjossa
Suomessa toimi viime vuosisadalla 80–85 tuberkuloosin hoitoon erikoistunutta hoitolaitosta. Paimion ikoninen hahmo peittää taakseen koko muun suomalaisen parantola-arkkitehtuurin, kirjoittavat Heini Hakosalo ja Emilia Rönkkö.
Unholan väki
Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.
Ajankohtaista
1/2022Kaupunki
Miten suomalaisia kaupunkeja kehitetään juuri nyt? Millaiset arvot ohjaavat kaupunkien kehitystä? Mitä suunnittelija tietää kaupunkitilan käyttäjistä?
Kaupunki, joka kasvaa kohti taivasta
Tampereen kaupunkikuvaa ovat viime vuosina muuttaneet useat suuret rakennushankkeet. Kenen ehdoilla uutta rakennetaan?
Erik Bryggman ja Turun kaupunkikuva
Erik Bryggman tunnetaan erityisesti rakennuksistaan. Hänen töistään löytyy kuitenkin myös kaupunkisuunnittelullinen ote.
Miten kokemus yhdistyy kaupunkisuunnitteluun?
Kaupunkisuunnittelun yhteydessä puhutaan usein sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tärkeydestä, mutta arvot eivät näy tiedoissa, joita suunnittelijalle tarjotaan suunnitelmien pohjaksi. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikissä tieto päätettiin kerätä itse, kun Itäkeskuksen alueen kehittäminen alkoi.
Suunnittelija tulkitsee ja täydentää lähiötunnelmaa
Mistä lähiön tunnelma muodostuu, ja kuinka tunnelmaa voi suunnitella? Kahden arkkitehtitutkijan esseessä tarkastellaan arkkitehdin ja paikan suhdetta.
Piirustuspöydällä: Kolme esimerkkiä kiertotaloudesta
Kiertotaloutta voi edistää myös maankäytön suunnittelulla, ei vain yksittäisissä rakennushankkeissa, arkkitehti Aura Pajamo Muuan-suunnittelutoimistosta tuo esille.
Uusia alueita – miten suomalaisia kaupunkeja tiivistetään ja täydennetään juuri nyt?
Miten suomalaisia kaupunkeja tiivistetään ja täydennetään juuri nyt? Millaisiin arvoihin suunnitelmat perustuvat? Esittelemme keskusta-alueen täydennyssuunnitelman, kestävän älykaupunginosan ja elävää katutilaa tavoittelevan umpikorttelialueen.
Tuulen ja aaltojen muovaama kanavakaupunki
Tampereen Ranta-Tampellasta on rakentumassa kanavakaupunginosa, jossa asuu tulevaisuudessa 4 000 tamperelaista. Alueen julkiset ulkotilat muodostavat eheän ja viimeistellyn kokonaisuuden.