Miten voisimme hyödyntää olemassa olevia tiloja ja rakennuksia nykyistä joustavammin ja pitkäjänteisemmin?
5/2022Purkaa vai korjata?
Miksi puramme rakennuksia? Miten korjata ja täydentää vanhaa? Millaisia käsitteitä käytämme, kun puhumme rakennusperinnöstä?
Pääkirjoitus: Suomi purkaa, mutta kuinka pitkään?
Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000 rakennusta. Olisiko mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa rakennuksia purettaisiin vain siinä tapauksessa, että se on ehdottoman välttämätöntä?
Kahden kunnantalon kohtalo
Moni merkittävä rakennus joutuu purkulistalle, jos korjaaminen on liian kallista tai sopivaa käyttötarkoitusta ei löydetä. Arkinen rakennusperintö on uhattuna ilman ajoissa hankittua suojelumerkintää.
Liikepalatsin monta elämää
Monesti muokattu Mikonkatu 7 on yksi Helsingin kerrostuneimpia rakennuksia. Uusin korjaus lainaa vahvasti menneestä mutta tulkitsee aiheita nykyarkkitehtuurin keinoin.
Oppia Oulun rumimmalta
Keskellä oululaista asuinaluetta rapistuu Alvar Aallon suunnittelema siilo, viimeinen jäänne paikalla 1900-luvulla toimineesta sellutehtaasta. Ekokriisin keskellä rapistunut siilo auttaa hahmottelemaan kestävämpiä esteettisiä ihanteita.
Huvila käenpoikineen
Huvila Saimaan rannalla sai uuden isännän ja samalla mittavan korjauksen ja lisärakennuksia pihapiiriinsä. Uusi ja vanha käyvät sekä herkkää että yllättävää vuoropuhelua.
Nostalgiasta apu ekokriisiin?
Tunteisiin vetoava nostalgia voisi oikein käytettynä olla rakennussuojelun voimavara, pohtivat Iida Kalakoski ja Riina Sirén.
Kuin mikään ei olisi muuttunut
Yli satavuotiaassa tallissa Helsingin Punavuoressa asuu nyt hevosten sijaan ihmisiä. Tunnelma on silti säilynyt ennallaan.
4/2022Koti
Mitä asuinympäristön laadulla tarkoitetaan? Kuka hyötyy asuntokriisistä? Miltä näyttää omakotitalo vuonna 2022?
Asuntokriisin onnenonkijat
Kaupungeissa eri puolilla maailmaa kärsitään pitkittyneen asuntokriisin vaikutuksista. Ratkaisuksi on esitetty asuminen palveluna -mallia (HaaS), mutta ketä se oikeastaan hyödyttää?
Ekokatastrofi edellyttää negatiivisia ideoita
Arkkitehtien on päästävä eroon sellaisesta idealismista, että tehtävämme olisi löytää ratkaisu kaikkiin ongelmiin, kirjoittaa Julius Jääskeläinen.
Mistä syntyy kestävä asuinympäristö? – Tutkijat kokosivat tarkistuslistan
Monet asuntotuotannon nykytrendit huolestuttavat asiantuntijoita, sillä ne vaarantavat asukkaiden hyvinvoinnin, ja heikko mukautumiskyky povaa rakennuksille lyhyttä käyttöikää. Tampereen yliopiston tutkijat kokosivat asuntosuunnittelun laatutekijöistä tarkistuslistan.
Uusin silmin: Talo Lehtovuori
Arkkitehti Olli Lehtovuoren oma talo on toiminut jo puolen vuosisadan ajan asuntoarkkitehtuurin laboratoriona. Paritupaan perustuva muunneltava pohjaratkaisu olisi käyttökelpoinen tänäkin päivänä.
Mitkä ovat ihannekodin kriteerit? – Kokeneet asuntosuunnittelijat vastaavat
Pyysimme asuntosuunnittelun parissa toimivia arkkitehteja lähettämään kuvan mielestään ihanteellisesta kodista tai hyvästä asunnosta.
Gustaf Estlander, asuntoarkkitehtuurin romantikko ja liikemies
Reilu sata vuotta sitten Helsingissä toimi arkkitehti, joka saavutti taloudellista voittoa rehevän romanttisilla kerrostaloillaan.
Ajankohtaista
3/2022Uusi luontosuhde
Millainen arkkitehtuuri luo kestäviä suhteita ihmisen ja luonnon välille? Kuinka arkkitehtuuri voi tukea ihmiselämän lisäksi myös muiden lajien hyvinvointia? Millaisia uusia käsitteitä tarvitaan arkkitehtuurin luontosuhteen päivittämiseksi?
Muoto noudattaa energiaa – eli kuinka rakensimme ilmastokriisin, ja kuinka rakennamme tien ulos siitä?
Arkkitehtuurihistorioitsija Barnabas Calder tarkastelee arkkitehtuurin historiaa ja tulevaisuutta energiankäytön näkökulmasta.
Keidas kosken partaalla
Vantaan Tikkurilankosken uudistetuilla ranta-alueilla punoutuvat yhteen kulttuuriympäristö ja luonto.
Piirustuspöydällä: Alusta ympäristökeskustelulle
Maiju Suomen ja Elina Koiviston suunnittelema paviljonki tarjoaa paikan ihmisten ja muunlajisten eläinten kohtaamiselle, ympäristön havainnoinnille sekä siitä keskustelulle.
Välitiloissa
Monimuotoiset ja joustavat kaupungit tarvitsevat suunniteltujen paikkojen lisäksi epämääräisiä välitiloja, jotka tarjoavat elinympäristöjä myös muille kuin ihmisille ja auttavat kaupunkeja muutoksiin sopeutumisessa.
Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle
Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.