”Modernismin perinteestä ammentavat arkkitehtoniset installaatiot ja hienovireinen äänimaisema saavat katsojan huomion kiinnittymään sisäänpäin, aivan kuten uskonnollinen taide ja arkkitehtuuri parhaimmillaan.”

Pyhyyden kokemuksia voi löytää uskonnollisten rakennusten lisäksi esimerkiksi taiteesta ja luonnosta, kirjoittaa Kristo Vesikansa pääkirjoituksessaan. Kuvassa Amos Rex -taidemuseon Blick-näyttely. (Kuva: Tuomas Uusheimo) →

3/2021Pyhä tila

Miten tila vaikuttaa pyhyyden kokemukseen? Millaista on 2020-luvun kirkkoarkkitehtuuri? Onko kirkollisella rakennusperinnöllä tulevaisuutta?

Artikkeli

Diskursseja dogmasta – Alvar Aalto ja kirkko

Alvar Aalto näki monia yhtäläisyyksiä omassa rakennustaiteessaan ja Suomen evankelis-luterilaisen kansankirkon sopeutumisessa 1900-luvulle. Niin uskonnossa kuin modernissa arkkitehtuurissa suvaitsevaisuus tuotti enemmän hedelmää kuin dogmatismi.

Uskonnolliset rakennukset

Myllykosken kirkon laajennus

Arkkitehtitoimisto OPUS, Zealand Design
Kouvola
2021

Artikkeli

Onko kirkon rakennusperinnöllä tulevaisuutta?

Verotulojen väheneminen ja korkeat korjauskustannukset ovat asettaneet monen uskonnollisen rakennuksen tulevaisuuden vaakalaudalle. Kysyimme kolmen asiantuntijan näkemystä tilanteeseen.

Artikkeli

Näkyvä ja näkymätön uskonto

Suomalaisen uskonnollisen arkkitehtuurin historiassa luterilainen kirkko on saanut pääosan ja jättänyt monia muita kehityskulkuja varjoonsa.

Artikkeli

Muistoja: Kristian Gullichsen (1932–2021)

Arkkitehtuurihistorioitsija William J. R. Curtisin muistokirjoitus ystävälleen Kristian Gullichsenille.

2/2021Perinne ja uudistuminen

Mitä voimme oppia perinteisistä rakennustavoista, ja kuinka soveltaa niitä nykyrakentamiseen? Miten uudisrakennus sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön?

Artikkeli

Missä menet, massiivirakentaminen?

Massiivirakentamisen paluusta on puhuttu arkkitehtien keskuudessa jo pitkään. Elina Koivisto selvitti, mitä rakennustavalle kuuluu Suomessa juuri nyt.

Toimistorakentaminen

Wood City Supercell

Anttinen Oiva Arkkitehdit
Helsinki
2021

Artikkeli

Arkkitehtuuria pellon laidalta

Nykyarkkitehdin inspiraatioksi kelpaa esimerkiksi yksinkertainen maatalousrakennus. Latoarkkitehtuurista on kasvanut globaali ilmiö.

Artikkeli

Uusin silmin: Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari

Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari rakennettiin 1960-luvulla paikallisen kyläyhdistyksen ja Oy Alkoholiliike Ab:n yhteisponnistuksena. Nyt Nurmijärven kunta suunnittelee rakennusten purkamista.

Artikkeli

Missä menet, massiivirakentaminen?

Massiivirakentamisen paluusta on puhuttu arkkitehtien keskuudessa jo pitkään. Elina Koivisto selvitti, mitä rakennustavalle kuuluu Suomessa juuri nyt.

1/2021Kriisi

Millaisia vaikutuksia kriiseillä on arkkitehtuuriin? Miten rakennettu ympäristö voi auttaa kriiseihin varautumisessa?

Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 1/2021: Arkkitehtuuri vuonna yksi

Koronavirusepidemian vaikutukset arkkitehtuurin näkyvät vasta vuosien päästä.

Artikkeli

Kriisi ei tule yksin

Rakennetun ympäristön mukautumiskyky voi auttaa ehkäisemään kriisistä seuraavien toissijaisten kriisien puhkeamista, mikä antaa arkkitehdeille tärkeän roolin kriisien ratkaisijoina.

Oppilaitokset

Lauttasaaren päiväkoti

Arkkitehtitoimisto Luutonen
Helsinki
2020

Artikkeli

Piirustuspöydällä: Vapaus vastaan turvallisuus

Korona-ajan rajoitukset ja eristäytymisvaatimus syventävät suunnittelijan näkökulmaa hoiva-asumisen erityistarpeisiin, pohtivat arkkitehdit Kirsti Sivén ja Asko Takala.

Artikkeli

Uusin silmin: Ruoholahden kanava

Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.

Haastattelu

Kenen ehdoilla kaupunkia tehdään?

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti, suunnitellaanko Helsinkiä sijoittajien vai kaupunkilaisten ehdoilla. Keskustelimme kaupunkisuunnittelun kipupisteistä kuntavaalien alla julkaistavan Kenen kaupunki? -pamfletin toimittajien kanssa.