1/2021Kriisi
Millaisia vaikutuksia kriiseillä on arkkitehtuuriin? Miten rakennettu ympäristö voi auttaa kriiseihin varautumisessa?
Pääkirjoitus 1/2021: Arkkitehtuuri vuonna yksi
Koronavirusepidemian vaikutukset arkkitehtuurin näkyvät vasta vuosien päästä.
Kriisi ei tule yksin
Rakennetun ympäristön mukautumiskyky voi auttaa ehkäisemään kriisistä seuraavien toissijaisten kriisien puhkeamista, mikä antaa arkkitehdeille tärkeän roolin kriisien ratkaisijoina.
Piirustuspöydällä: Vapaus vastaan turvallisuus
Korona-ajan rajoitukset ja eristäytymisvaatimus syventävät suunnittelijan näkökulmaa hoiva-asumisen erityistarpeisiin, pohtivat arkkitehdit Kirsti Sivén ja Asko Takala.
Uusin silmin: Ruoholahden kanava
Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.
Kenen ehdoilla kaupunkia tehdään?
Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti, suunnitellaanko Helsinkiä sijoittajien vai kaupunkilaisten ehdoilla. Keskustelimme kaupunkisuunnittelun kipupisteistä kuntavaalien alla julkaistavan Kenen kaupunki? -pamfletin toimittajien kanssa.
6/2020Kehitys
Millaiset arvot ja rakenteet ohjaavat arkkitehtuuria juuri nyt? Mihin ala on matkalla? Mitä annettavaa arkkitehtuurilla on tulevaisuudessa?
Christine Schildt: ”Alvaria ja Görania yhdisti sisäinen halu kokea uutta”
Alvar Aallon ja Göran Schildtin ystävyys kesti vuosikymmeniä. Göran Schildtin leski Christine Schildt muistelee elämäänsä kirjailijan puolisona ja Alvar ja Elissa Aallon ystävänä.
Teollisuuden paluu
Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Monipuolisesti Sireneistä
Espoon kaupunginmuseon näyttely arkkitehtipari Kaija ja Heikki Sirenin työstä on ensimmäinen Sirenien arkkitehtuuria kattavasti esittelevä näyttely Suomessa.
Afrikan tulevaisuuksia
Afrikka kaupungistuu vauhdilla. Jos länsimaiset arkkitehdit haluavat olla mukana tässä kehityksessä, tarvitaan tiedostavuutta ja nöyryyttä, pohtii Korbinian Schütze.
Teollisuuden paluu
Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Ajankohtaista
5/2020Monumentti
Mikä tekee rakennuksesta monumentin? Mistä rakennetun ympäristön merkitykset syntyvät tai miten niitä synnytetään?
Hiekalle syntynyt Bauhausin perillinen
Tel Avivista löytyy noin 4 000 rakennuksen arkkitehtoninen suojelukohde 1930-luvulta. Se liitettiin Unescon maailmanperintökohteeksi monien vaiheiden jälkeen vuonna 2003.
Olympiastadionin peruskorjaus ja laajennus
Arkkitehtitoimisto K2S
Arkkitehdit NRT
Helsinki
2020
Hallinnon ja sivistyksen suomalainen monumentaaliliitto
Eduskuntatalon eteen valmistuneesta Kansalaistorista on muotoutunut keskustakirjastoineen Suomen itsenäisyydenajan monumentaaliaukio. Ilkka Törmä näkee aukion eräänlaisena jatkumona tsaarinajan Senaatintorille.
Pankkipalatsikin voidaan purkaa
Entinen STS:n konttorirakennus 1970-luvulta keskellä Tamperetta aiotaan purkaa korkeamman kehityksen tieltä, mutta perustelut eivät vakuuta Anselmi Moisanderia.
Aika määrittää monumentin
Iida Kalakoski tarkastelee Tampereen muuttuvaa kaupunkikuvaa ja samalla muuttuvia merkityksiä.
Uudet kolossit
Isot rakennuskokonaisuudet muovaavat uusiksi Helsingin kaupunkikuvaa. Antti Auvinen tutki ilmiötä valokuvaamalla.