Urbaania voimaa ja herkkyyttä
Kalasataman sähköasema välittää sähköä 20 000 helsinkiläiselle, mutta pyrkii samalla luomaan paikan kaupunkilaisille – asemaa ympäröi metallinen graffitiseinä. Arkkitehti Tuomas Kivinen Virkkunen & Co -arkkitehtitoimistosta kertoo Talous-numerossa (6/2019) sähköaseman suunnittelusta. →
6/2019Talous
Millaiset raamit raha luo suunnittelulle? Miten vallitseva talousjärjestelmä vaikuttaa rakennettuun ympäristöön?
Suuren skaalan kulttuuria
Fuzhoun kaupunkiin viime vuonna valmistunut kulttuurikeskus käsittää ooppera- ja konserttisalit, monikäyttösalin, elokuvateatterin ja näyttelytilan. Professori, arkkitehti Pekka Salminen kertoo projektista ja PES-Arkkitehtien Kiinan-toiminnasta.
Vientituotteena kestävämpi arkkitehtuuri
3XN on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista tanskalaisista arkkitehtitoimistoista. Millainen arkkitehtuurinäkemys kansainvälistymisen takaa löytyy?
Uusi outo OOO
Mitä on objektiorientoitunut ontologia? Antti Auvinen ja Kristian Äijö tarkastelevat filosofian uutta haaraa, jonka ajatusten soveltamisesta on kiinnostuttu myös arkkitehtuurissa.
Purkukappeli
Modernistinen Lepolan kappeli Kouvolassa ei ehtinyt koskaan suojeltavaksi. Mitä merkitystä on esimerkiksi viranomaislausunnoilla, jos kiistattomienkin arkkitehtuuriarvojen ohi ajaa kuitenkin aina raha? kysyy Roy Mänttäri.
Donitseja, määritelmiä ja näyttelyproblematiikkaa
Olson arkkitehtuuritiennaalissa käsiteltiin tänä syksynä jatkuvan kasvun ongelmaa. Arkkitehti ja julkista tilaa paljon tutkinut professori Dubravka Sekulić kirjoittaa triennaalin herättämistä ajatuksista.
Myöhäiskapitalistinen kaupunki
Nyt kun myöhäiskapitalismin epäilyttävät eettiset ja sosiaaliset vaikutukset alkavat käydä yhä selvemmiksi, voi kysyä, onko kaupunkitilojen köyhtyminen jo liian suuri hinta maksettavaksi, jotta nykyinen talousjärjestelmä säilyy. Lee Marable tarkastelee myöhäiskapitalismin vaikutuksia Helsingin Kalasataman kaupunkitiloihin.
5/2019Ekologia
Maankäyttö ja rakentaminen kuluttavat runsaasti luonnonvaroja ja energiaa sekä aiheuttavat suoraan ja välillisesti suuren osan syntyvistä päästöistä ja jätteestä. Miten arkkitehtuurin täytyisi muuttua, jotta tulevaisuus olisi kestävämpi?
Luontoreitti kulttuurin ja menneen ajan puristuksessa
Kuinka tehdä esteetöntä luonnosta, joka lähtökohtaisesti mielletään villiksi ja ihmistoiminnalle vastakkaiseksi? kysyy Hanna Johansson Helsingin Lammassaaren pitkospolulla.
Ekologisen asumisen jäljillä
Talo Kissankäpälä on yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä uusien energiamääräysten jälkeisistä omakotitaloista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto.
Humaanin sivistyksen korjattu kehto
Jyväskylän yliopiston päärakennus on kärsinyt muun muassa sisäilmaongelmista, mutta peruskorjauksen myötä se on saanut takaisin keskeisen roolinsa kampuksella.
Kasvulla on hintansa
Kaupunkien kehityshistorian tarkastelu auttaisi hahmottamaan myös nykykehityksen mahdollisia seurauksia, kirjoittaa Eeva Berglund.
Arkkitehtuuria veden, auringon ja ilman ehdoilla
Arkkitehtuurin ekologisuus typistyy usein tarkoittamaan vain rakennusten teknistä suorituskykyä. Japanilaisarkkitehti Hiroshi Sambuichin poeettisempi lähestymistapa inspiroi Maiju Suomea.
Studiolla Matti Kuittinen – Kestävyyden kannattaja
Kesästä 2019 alkaen Matti Kuittisella on ollut uusi ja harvinainen titteli – rakentamisen resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutusten professori.
Ajankohtaista
4/2019Design
Designista puhutaan kaikkialla. Miten muotoilu ja design näkyvät arkkitehtuurissa ja sen keskusteluissa? Millaisten pyrkimysten palveluksessa suunnittelijat toimivat? Millaisen jäljen muotoilu jättää maailmaan?
Intomielinen visionääri
Joka kesä Lontoon Serpentine Galleryn edustalle aukeaa uusi, kansainväliseltä arkkitehdilta tilattu paviljonki. Toimittaja Marianna Wahlsten haastatteli gallerian taiteellista johtajaa Hans Ulrich Obristia 2019 paviljongin avajaisten yhteydessä.
Uusia näkökulmia satavuotiaaseen Bauhausiin
Anja Neidhardt tuo esille Bauhausin toimintaa ja ideologiaa kriittisessä valossa. Viimeaikaiset uudet tulkinnat avartavat ymmärrystämme juhlitusta taide- ja arkkitehtuurikoulusta.
”Viime vuosisadan inspiroivinta arkkitehtuuria” – ALAn osakkaat kertovat
Miten ALA päätyi suunnittelemaan New Delhin Suomen-suurlähetystön peruskorjausta? Millainen suhde osakkailla on Reima ja Raili Pietilän arkkitehtuuriin?
Studiolla Janne Saario – Skeittitehti
Maisema-arkkitehti Janne Saario on yksi harvoista suomalaisista skeittipuistosuunnittelijoista.