4/2020Empatia
Miten empatia näkyy arkkitehdin työssä? Ketä varten arkkitehti suunnittelee? Tarvitsevatko empatiaa ihmiset, rakennukset vai ympäristö?
Pala palalta parempaa maailmaa
Kun arkkitehti Heikki Lamusuo ja taiteilija Jaana Partanen aloittavat projektin, kysyvät he ensin, kuka on kokija ja minkä tunteen he tahtovat työllään herättää.
Kapellimestarin tilat
Kapellimestari Klaus Mäkelä on työskennellyt useissa maailman tunnetuimmista konserttisaleista. Hänelle salien arkkitehtuuri on oleellinen osa onnistunutta esitystä.
Yhdessä eristetyt
Arkkitehti ja valokuvaaja Pyry Kantosen kuvat avaavat ovet yhteisöllisiin koteihin koronapandemian aikana.
Kriittisen regionalismin uusi suunta
Arkkitehtuurilta vaaditaan yhä enemmän sosiaalista ja ekologista vastuuta. Paikallisuutta korostava kriittinen regionalismi voi tarjota yhden näkökulman globaalien ongelmien ratkaisuun, ehdottaaa jeesjeesgood-kollektiivi.
Hoivan kaari
Iris Andersson pohtii esseessään sairaaloita, niiden historiaa, tulevaisuutta ja sitä, millainen on parantava tila.
3/2020Käsityö
Mikä on käsityötä? Mitä käsityö merkitsee arkkitehdeille nykypäivänä? Millaisia arvoja käsityöhön liitetään? Miten materiaalit ja materiaalintyöstö näkyvät arkkitehdin työssä?
ET IN ARCADIA EGO
Keskellä Englannin maaseutua sijaitsee omalaatuinen maatila, jonka keskiössä on arkkitehtuuri monissa muodoissaan. Yksi tilan uusimmista tulokkaista on Tuomas Toivosen suunnittelema sauna.
Ajankohtaista
2/2020Säännöt
Millaiset säännöt ja välillä kirjoittamattomatkin normit ohjaavat arkkitehtuuria? Mihin arkkitehtuuri tarvitsee sääntelyä? Millaista arkkitehtuuria sääntely tuottaa?
Sääntelyn pitkä kaari
Lauri Jääskeläinen käy läpi Suomen rakentamisen sääntelyä ja lakimuutoksia aina 1700-luvulta nykypäivään. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on taas käynnissä.
Kriittisyyttä, arkkitehti
Tuottaako nykyisenlainen opiskelijan arki ja työelämätaitoihin keskittyvä opetus kriittisiä ajattelijoita? kysyvät Aalto-yliopistossa arkkitehtuuria opiskelevat Matti Jänkälä, Svenja Lindner, Heljä Nieminen ja Hilda Uusitalo.
Tavoitteena valoisa asunto
Suomessa asuntojen luonnonvaloisuutta koskevat määräykset keskittyvät pääasiassa ikkunan kokoon, mutta todellisuudessa tämä ei kerro juuri mitään asuntojen valoisuudesta – vielä vähemmän viihtyisyydestä tai käytettävyydestä, pohtivat Jori Uusitalo ja Valentin Valotie.
Pääkirjoitus 2/20: Aidat ja kynnykset
Mihin arkkitehtuuri tarvitsee sääntöjä ja sääntelyä?
Puuarkkitehdin palopuhe
Brittiläisen Waugh Thistleton Architects -toimiston tavoitteena on lisätä puun käyttöä uudisrakennusten päämateriaalina sekä kotimaassaan että kansainvälisesti.