”Suunnittelija tai rakentaja voi hyödyntää mitä tahansa saatavilla olevia resursseja, kunhan niitä käytetään siten, että lopputulokseen voi saada yhteyden kosketusaistin kautta.”

Vuoden 2020 Alvar Aalto -mitali myönnettiin intialaisen Studio Mumbai -arkkitehtitoimiston vetäjälle Bijoy Jainille. Kristo Vesikansa haastatteli mitalistia. (Kuvassa Studio Mumbain Copper House II -yksityistalo. Kuva Studio Mumbai.) →

2/2021Perinne ja uudistuminen

Mitä voimme oppia perinteisistä rakennustavoista, ja kuinka soveltaa niitä nykyrakentamiseen? Miten uudisrakennus sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön?

Artikkeli

Missä menet, massiivirakentaminen?

Massiivirakentamisen paluusta on puhuttu arkkitehtien keskuudessa jo pitkään. Elina Koivisto selvitti, mitä rakennustavalle kuuluu Suomessa juuri nyt.

Toimistorakentaminen

Wood City Supercell

Anttinen Oiva Arkkitehdit
Helsinki
2021

Artikkeli

Arkkitehtuuria pellon laidalta

Nykyarkkitehdin inspiraatioksi kelpaa esimerkiksi yksinkertainen maatalousrakennus. Latoarkkitehtuurista on kasvanut globaali ilmiö.

Artikkeli

Uusin silmin: Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari

Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari rakennettiin 1960-luvulla paikallisen kyläyhdistyksen ja Oy Alkoholiliike Ab:n yhteisponnistuksena. Nyt Nurmijärven kunta suunnittelee rakennusten purkamista.

Artikkeli

Muistoja: Kristian Gullichsen (1932–2021)

Arkkitehtuurihistorioitsija William J. R. Curtisin muistokirjoitus ystävälleen Kristian Gullichsenille.

1/2021Kriisi

Millaisia vaikutuksia kriiseillä on arkkitehtuuriin? Miten rakennettu ympäristö voi auttaa kriiseihin varautumisessa?

Pääkirjoitus

Pääkirjoitus 1/2021: Arkkitehtuuri vuonna yksi

Koronavirusepidemian vaikutukset arkkitehtuurin näkyvät vasta vuosien päästä.

Artikkeli

Kriisi ei tule yksin

Rakennetun ympäristön mukautumiskyky voi auttaa ehkäisemään kriisistä seuraavien toissijaisten kriisien puhkeamista, mikä antaa arkkitehdeille tärkeän roolin kriisien ratkaisijoina.

Oppilaitokset

Lauttasaaren päiväkoti

Arkkitehtitoimisto Luutonen
Helsinki
2020

Artikkeli

Piirustuspöydällä: Vapaus vastaan turvallisuus

Korona-ajan rajoitukset ja eristäytymisvaatimus syventävät suunnittelijan näkökulmaa hoiva-asumisen erityistarpeisiin, pohtivat arkkitehdit Kirsti Sivén ja Asko Takala.

Artikkeli

Uusin silmin: Ruoholahden kanava

Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.

Haastattelu

Kenen ehdoilla kaupunkia tehdään?

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti, suunnitellaanko Helsinkiä sijoittajien vai kaupunkilaisten ehdoilla. Keskustelimme kaupunkisuunnittelun kipupisteistä kuntavaalien alla julkaistavan Kenen kaupunki? -pamfletin toimittajien kanssa.

6/2020Kehitys

Millaiset arvot ja rakenteet ohjaavat arkkitehtuuria juuri nyt? Mihin ala on matkalla? Mitä annettavaa arkkitehtuurilla on tulevaisuudessa?

Haastattelu

Christine Schildt: ”Alvaria ja Görania yhdisti sisäinen halu kokea uutta”

Alvar Aallon ja Göran Schildtin ystävyys kesti vuosikymmeniä. Göran Schildtin leski Christine Schildt muistelee elämäänsä kirjailijan puolisona ja Alvar ja Elissa Aallon ystävänä.

Artikkeli

Teollisuuden paluu

Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.

Näyttely

Monipuolisesti Sireneistä

Espoon kaupunginmuseon näyttely arkkitehtipari Kaija ja Heikki Sirenin työstä on ensimmäinen Sirenien arkkitehtuuria kattavasti esittelevä näyttely Suomessa.

Artikkeli

Afrikan tulevaisuuksia

Afrikka kaupungistuu vauhdilla. Jos länsimaiset arkkitehdit haluavat olla mukana tässä kehityksessä, tarvitaan tiedostavuutta ja nöyryyttä, pohtii Korbinian Schütze.

Artikkeli

Teollisuuden paluu

Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.