5/2019Ekologia
Maankäyttö ja rakentaminen kuluttavat runsaasti luonnonvaroja ja energiaa sekä aiheuttavat suoraan ja välillisesti suuren osan syntyvistä päästöistä ja jätteestä. Miten arkkitehtuurin täytyisi muuttua, jotta tulevaisuus olisi kestävämpi?
Luontoreitti kulttuurin ja menneen ajan puristuksessa
Kuinka tehdä esteetöntä luonnosta, joka lähtökohtaisesti mielletään villiksi ja ihmistoiminnalle vastakkaiseksi? kysyy Hanna Johansson Helsingin Lammassaaren pitkospolulla.
Ekologisen asumisen jäljillä
Talo Kissankäpälä on yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä uusien energiamääräysten jälkeisistä omakotitaloista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto.
Humaanin sivistyksen korjattu kehto
Jyväskylän yliopiston päärakennus on kärsinyt muun muassa sisäilmaongelmista, mutta peruskorjauksen myötä se on saanut takaisin keskeisen roolinsa kampuksella.
Kasvulla on hintansa
Kaupunkien kehityshistorian tarkastelu auttaisi hahmottamaan myös nykykehityksen mahdollisia seurauksia, kirjoittaa Eeva Berglund.
Arkkitehtuuria veden, auringon ja ilman ehdoilla
Arkkitehtuurin ekologisuus typistyy usein tarkoittamaan vain rakennusten teknistä suorituskykyä. Japanilaisarkkitehti Hiroshi Sambuichin poeettisempi lähestymistapa inspiroi Maiju Suomea.
Studiolla Matti Kuittinen – Kestävyyden kannattaja
Kesästä 2019 alkaen Matti Kuittisella on ollut uusi ja harvinainen titteli – rakentamisen resurssitehokkuuden ja ympäristövaikutusten professori.
4/2019Design
Designista puhutaan kaikkialla. Miten muotoilu ja design näkyvät arkkitehtuurissa ja sen keskusteluissa? Millaisten pyrkimysten palveluksessa suunnittelijat toimivat? Millaisen jäljen muotoilu jättää maailmaan?
Intomielinen visionääri
Joka kesä Lontoon Serpentine Galleryn edustalle aukeaa uusi, kansainväliseltä arkkitehdilta tilattu paviljonki. Toimittaja Marianna Wahlsten haastatteli gallerian taiteellista johtajaa Hans Ulrich Obristia 2019 paviljongin avajaisten yhteydessä.
Uusia näkökulmia satavuotiaaseen Bauhausiin
Anja Neidhardt tuo esille Bauhausin toimintaa ja ideologiaa kriittisessä valossa. Viimeaikaiset uudet tulkinnat avartavat ymmärrystämme juhlitusta taide- ja arkkitehtuurikoulusta.
”Viime vuosisadan inspiroivinta arkkitehtuuria” – ALAn osakkaat kertovat
Miten ALA päätyi suunnittelemaan New Delhin Suomen-suurlähetystön peruskorjausta? Millainen suhde osakkailla on Reima ja Raili Pietilän arkkitehtuuriin?
Studiolla Janne Saario – Skeittitehti
Maisema-arkkitehti Janne Saario on yksi harvoista suomalaisista skeittipuistosuunnittelijoista.
Ajankohtaista
3/2019Asuminen
Asumisen tapoja on monia, kuten myös toteuttamisen malleja. Numerossa asumisen suuntaviivoja ja ihanteita hahmottelevat uransa eri vaiheissa olevat arkkitehdit.
Haastattelussa AS LL TK
Arkkitehtikolmikko Antti Soini, Leo Lindroos ja Tuuli Kanerva voittivat huhtikuussa Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -arkkitehtuurikilpailun Jätkäsaaren tontin osuuden. Millaisia ajatuksia voittajaehdotuksen takaa löytyy?
Ihmislähtöisyyden suuntaviivoja
Nykyasuntorakentaminen tuntuu paikoin unohtaneen kytköksensä ihmiseen ja kulttuuriin, kirjoittaa Olli Lehtovuori.
Puuttuvat käsitteet – puuttuvat ratkaisut?
Se, mitä on asumisen laatu ja millaisia asuntoja kaupunkeihimme tulisi rakentaa, on kuitenkin jäänyt melko vähälle pohdinnalle, kirjoittaa Jyrki Tarpio.
Villa Skeppet, rakennus ja koti
Millaista on asua Alvar Aallon suunnittelemassa pientalossa? Sanna Tegel tarkastelee Christine ja Göran Schildtin kotia Tammisaaressa.
Keltatiilinen maamerkki
Huttunen-Lipasti Arkkitehtien suunnittelema senioritalo Gullkronan on yksi rakennuksista, joilla Helsinkiä on ajankohtaisten täydennysrakentamistavoitteiden hengessä tiivistetty.
Studiolla Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen – Asuntoasian ajajat
Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen tunnetaan erityisesti laadukkaista asuntokohteistaan.