”Suunnittelija tai rakentaja voi hyödyntää mitä tahansa saatavilla olevia resursseja, kunhan niitä käytetään siten, että lopputulokseen voi saada yhteyden kosketusaistin kautta.”
2/2021Perinne ja uudistuminen
Mitä voimme oppia perinteisistä rakennustavoista, ja kuinka soveltaa niitä nykyrakentamiseen? Miten uudisrakennus sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön?
Missä menet, massiivirakentaminen?
Massiivirakentamisen paluusta on puhuttu arkkitehtien keskuudessa jo pitkään. Elina Koivisto selvitti, mitä rakennustavalle kuuluu Suomessa juuri nyt.
Arkkitehtuuria pellon laidalta
Nykyarkkitehdin inspiraatioksi kelpaa esimerkiksi yksinkertainen maatalousrakennus. Latoarkkitehtuurista on kasvanut globaali ilmiö.
Uusin silmin: Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari
Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari rakennettiin 1960-luvulla paikallisen kyläyhdistyksen ja Oy Alkoholiliike Ab:n yhteisponnistuksena. Nyt Nurmijärven kunta suunnittelee rakennusten purkamista.
Muistoja: Kristian Gullichsen (1932–2021)
Arkkitehtuurihistorioitsija William J. R. Curtisin muistokirjoitus ystävälleen Kristian Gullichsenille.
1/2021Kriisi
Millaisia vaikutuksia kriiseillä on arkkitehtuuriin? Miten rakennettu ympäristö voi auttaa kriiseihin varautumisessa?
Pääkirjoitus 1/2021: Arkkitehtuuri vuonna yksi
Koronavirusepidemian vaikutukset arkkitehtuurin näkyvät vasta vuosien päästä.
Kriisi ei tule yksin
Rakennetun ympäristön mukautumiskyky voi auttaa ehkäisemään kriisistä seuraavien toissijaisten kriisien puhkeamista, mikä antaa arkkitehdeille tärkeän roolin kriisien ratkaisijoina.
Piirustuspöydällä: Vapaus vastaan turvallisuus
Korona-ajan rajoitukset ja eristäytymisvaatimus syventävät suunnittelijan näkökulmaa hoiva-asumisen erityistarpeisiin, pohtivat arkkitehdit Kirsti Sivén ja Asko Takala.
Uusin silmin: Ruoholahden kanava
Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.
Kenen ehdoilla kaupunkia tehdään?
Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti, suunnitellaanko Helsinkiä sijoittajien vai kaupunkilaisten ehdoilla. Keskustelimme kaupunkisuunnittelun kipupisteistä kuntavaalien alla julkaistavan Kenen kaupunki? -pamfletin toimittajien kanssa.
6/2020Kehitys
Millaiset arvot ja rakenteet ohjaavat arkkitehtuuria juuri nyt? Mihin ala on matkalla? Mitä annettavaa arkkitehtuurilla on tulevaisuudessa?
Christine Schildt: ”Alvaria ja Görania yhdisti sisäinen halu kokea uutta”
Alvar Aallon ja Göran Schildtin ystävyys kesti vuosikymmeniä. Göran Schildtin leski Christine Schildt muistelee elämäänsä kirjailijan puolisona ja Alvar ja Elissa Aallon ystävänä.
Teollisuuden paluu
Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.
Monipuolisesti Sireneistä
Espoon kaupunginmuseon näyttely arkkitehtipari Kaija ja Heikki Sirenin työstä on ensimmäinen Sirenien arkkitehtuuria kattavasti esittelevä näyttely Suomessa.
Afrikan tulevaisuuksia
Afrikka kaupungistuu vauhdilla. Jos länsimaiset arkkitehdit haluavat olla mukana tässä kehityksessä, tarvitaan tiedostavuutta ja nöyryyttä, pohtii Korbinian Schütze.
Teollisuuden paluu
Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.