Millaista on tulevaisuuden kiinnostava puuarkkitehtuuri?
Mikä on puuarkkitehtuurin kiinnostavin kehityssuunta tällä hetkellä? Kysyimme puun parissa työskenteleviltä arkkitehdeilta, millaisesta puuarkkitehtuurista he haaveilevat.
Lähiluonto – konfliktin vai huolenpidon kohde?
Kaupunkirakenne tiivistyy usein lähimetsien kustannuksella, mikä ei aina miellytä asukkaita saati ole ekologisesti kestävää. Toisiinsa kietoutuneisiin ongelmiin voi etsiä ratkaisua laajentamalla huolenpidon piiriä ihmistä laajempaan maailmaan.
Käsite: Moratorio – ”Mitä jos kaikki tavanomaisen rakentamisen resurssit siirrettäisiin uusien tapojen kehittämiseen?”
Moratorio on erityisen ajankohtainen käsite nyt, kun keskustelu modernin rakennuskannan kohtalosta käy kiivaana.
Erat, edelleen esikuva
Bruno Eratin puolen vuosisadan takaiset ajatukset kestävästä rakentamisesta ovat yhä paras suomalainen esimerkki ekologisesta arkkitehtuurista, näkee Pekka Hänninen.
Vastakohtien Dipoli
Mikä tekee Dipolista niin ainutkertaisen? Moisés Royo analysoi Reima Pietilän arvoituksellisimman rakennuksen muotokieltä.
Uusin silmin: Kritiikin alkujuurilla
Arkkitehti-lehden numerosta 1970-luvun kynnykseltä löytyy modernistinen manifesti.
Kuka puolustaisi Helsingin cityä?
1950- ja 60-luvuilla Helsingin keskustasta piti tulla utopistinen, amerikkalaishenkinen city. Nyt aikakauden rakennukset ovat purku-uhan alla.
Kuinka suunnittella kortteleita, joissa ihmiset kohtaavat? Laskukaava kertoo, mitä suunnittelussa kannattaa huomioida
Umpikorttelista on tullut viime vuosikymmeninä suomalaisen kaupunkisuunnittelun vallitseva korttelityyppi ja urbaanin elämän symboli. Se ei kuitenkaan sellaisenaan synnytä elämää ympärilleen. Potentiaali löytyy suunnitteluratkaisujen hienosäädöstä.
Urbanismin asiantuntijat – Rap-musiikissa kuuluvat vähemmistönuorten kokemukset asuinympäristöistään
Vähemmistönuorten kotiseutuihin kiinnittyvä rap-musiikki voi tarjota paikallisen näkökulman kaupunkisuunnitteluun – jos suunnittelijat vain tunnistavat rapin potentiaalin.