Kuinka suunnittella kortteleita, joissa ihmiset kohtaavat? Laskukaava kertoo, mitä suunnittelussa kannattaa huomioida
Umpikorttelista on tullut viime vuosikymmeninä suomalaisen kaupunkisuunnittelun vallitseva korttelityyppi ja urbaanin elämän symboli. Se ei kuitenkaan sellaisenaan synnytä elämää ympärilleen. Potentiaali löytyy suunnitteluratkaisujen hienosäädöstä.
Ei jengirikollisuutta vaan urbaania asiantuntijuutta – Rap-musiikissa kuuluvat vähemmistönuorten kokemukset asuinympäristöistään
Vähemmistönuorten kotiseutuihin kiinnittyvä rap-musiikki voi tarjota paikallisen näkökulman kaupunkisuunnitteluun – jos suunnittelijat vain tunnistavat rapin potentiaalin.
Ruotsista mallia lähiöiden kehittämiseen
Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät on usein sivuutettu suomalaisia lähiöitä uudistettaessa. Ruotsin uudistushankkeet tarjoavat toisenlaisen esimerkin.
Kaupunkiaktivismi on keino rakentaa pieniä utopiota
Kaupunkiaktivismissa on muutospotentiaalia, joka saattaa lopulta muuttaa myös siihen osallistuvat arkkitehdit itsensä.
Puolesta ja vastaan: Tarvitseeko Oulun keskusta tornitaloja?
Uudella palstalla arkkitehdit ottavat kantaa ajankohtaiseen kysymykseen.
Käsite: Sosiaalinen kestävyys – ”Keskustelu pyörii liikaa ongelmien ympärillä”
Sosiaalista kestävyyttä ei ole perinteisesti juuri huomioitu osana kaupunkisuunnittelua, vaikka se olisi keskeistä esimerkiksi alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi, näkee Emma Savela.
Kuka puolustaisi Helsingin cityä?
1950- ja 60-luvuilla Helsingin keskustasta piti tulla utopistinen, amerikkalaishenkinen city. Nyt aikakauden rakennukset ovat purku-uhan alla.
Mitä hoiva merkitsee arkkitehdille?
Kenestä arkkitehtuuri pitää huolen? Miten arkkitehtuuria tulisi hoivata? Neljä tekstiä tarkastelevat hoivaa eri kulmista.
Kun Suomesta alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota toisen maailmansodan jälkeen, arkkitehtien ajatuksille standardisoinnista oli kysyntää
Suomessa on vuoroin rakennettu ja purettu hyvinvointivaltiota poliittisten valtasuhteitten mukaan. Arkkitehtuurilla on ollut keskeinen rooli, kun tavoitteita on viety käytäntöön. Hanna Tyvelä kertaa suomalaisen hyvinvointiarkkitehtuurin historiaa.