Globaalin etelän suunnittelijat
Suomalaisarkkitehtien työ kehitysyhteistyön parissa on ollut runsaampaa kuin mitä tähän asti on ymmärretty.
Miten voin auttaa ulkomailta muuttanutta kollegaa?
Myös yksittäisen arkkitehdin on syytä pohtia keinoja, joilla voimme olla mukana rakentamassa inklusiivisempaa ammattialaa, kirjoittaa Arvind Ramachandran.
Miten integroidun suomalaiseen työelämään?
Kielen oppiminen on ainoa tapa päästä syvällisesti sisään kulttuuriin, näkee Martino De Rossi.
Miten arkkitehtitoimisto voi työyhteisönä tukea monikulttuurisuutta?
Monissa suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa urakatto tulee ulkomaisille ammattilaisille usein vastaan jo alaisasemassa, kokemustasosta riippumatta, kirjoittaa Gülcan Ozan.
Mitä arkkitehti voi oppia muiden maiden työkulttuureista?
Suomessa suunnitteluhankkeiden toteutusprosessi on erittäin standardisoitu ja lakiin sidottu. Intiassa taas asioita pallotellaan paljon edestakaisin työmaan ja suunnittelupöydän välillä, mikä korvaa standardisoinnin puutteen, vertaa Sudar Oli Gunasekaran.
Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.
Miksei Suomi näy maailmalla?
Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.
Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?
Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.
Mitä Finlandia-ehdokkaat kertovat suomalaisen arkkitehtuurin tilasta?
Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoa tavoittelee vuonna 2024 neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjaushanke. Niiden arkkitehtonisessa ilmaisussa voi erottaa kaksi päälinjaa.