Artikkeli

Pula-ajasta kulutuskulttuuriin, arkipäivän arkkitehtuuria ja ykkösnimenä Alvar Aalto – 1950-luku Arkkitehti-lehden silmin

Arkkitehti-lehden digitaalinen näköislehtiarkisto laajentunut kattamaan koko 1950-luvun. Päätoimittaja Kristo Vesikansa käy läpi vuosikymmenen arkkitehtuuri-ilmiöitä ja lehden sivuilla käytyä keskustelua.

Artikkeli

Kun vähemmistöt puhuvat arkkitehtuurista, kuunteleeko kukaan?

Arvind Ramachandran haastatteli erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia heidän kokemuksistaan arkkitehtuurikeskustelusta ja tavoista, joilla sen nykyiset puutteet voitaisiin korjata.

Artikkeli

Harvinaiset, huippuhienot ja arkinen harmaus

Ainutlaatuisuus tai harvinaisuus määrittävät useimmiten sen, millaiset rakennukset arkkitehtuurin alalla nostetaan esiin ja mitä lopulta halutaan suojella. Miten käy tavanomaisen ympäristön, joka ei täytä kumpaakaan kriteeriä?

Artikkeli

Syvää, syvempää, syvintä empatiaa

Suunnitellessaan rakennusta arkkitehti miettii tulevia käyttäjiä ja kenties jopa tekee yhteistyötä heidän kanssaan. Empatian avulla on mahdollista rakentaa siltoja toimijoiden välille. Helena Sandman määritteli väitöstutkimuksessaan kolme empatiatyyppiä. 

Artikkeli

Voiko kaupunkirakenteella vähentää tarvetta vanhusten palveluasunnoille?

Vaihtoehto-palstalla arkkitehdit esittelevät omaehtoisesti tekemiään ideaprojekteja. Sari Nieminen pohtii, millainen olisi vanhoille ihmisille miellyttävä kaupunki.

Artikkeli

Mistä suomalaisessa arkkitehtuurissa vaietaan? 

Mitkä näkökulmat, teemat ja kysymykset ovat jääneet liian vähälle huomiolle arkkitehtuurikeskustelussa? Mistä ei puhuta, mitkä ovat suomalaisen arkkitehtuurin tabuja? Kysyimme kysymyksen seitsemältä arkkitehdilta ja arkkitehtuurin tutkijalta.

Artikkeli

Unholan väki

Ketkä jäävät arkkitehtuurin historiaan, kenet jätetään ulkopuolelle? Heini-Emilia Saari ja Johanna Brummer tarkastelevat arkkitehtuurin alan rakenteita.

Artikkeli

Miten kokemus yhdistyy kaupunkisuunnitteluun?

Kaupunkisuunnittelun yhteydessä puhutaan usein sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tärkeydestä, mutta arvot eivät näy tiedoissa, joita suunnittelijalle tarjotaan suunnitelmien pohjaksi. Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikissä tieto päätettiin kerätä itse, kun Itäkeskuksen alueen kehittäminen alkoi.

Artikkeli

Uusi umpikortteli vaatii uudenlaista ajattelua

Viime vuosikymmeninä kaupunkikehityshankkeet ovat perustuneet yhä useammin umpikorttelirakenteeseen. Sata vuotta sitten modernistit tuomitsivat typologian pimeänä ja ahtaana. Mikä on nyt toisin?