Optinen tyhjiö
Ihanteelliseen elokuvakokemukseen on vuosikymmeniä kuulunut tila, johon katsoja kiinnittää mahdollisimman vähän huomiota. Toisenlaiset kokemukset ovat mahdollisia elokuvafestivaaleilla.
Kansan kokoava teatteri
P.E. Blomstedt suunnitteli 1930-luvulla Helsingin Hakaniemeen teatterin. Havainnekuva paljastaa palasia suunnitelman ja suunnittelijan maailmankuvasta.
Taidepesua purkutalossa
Taiteen tuomisesta purettavaksi aiottuihin taloihin on tullut uusi kaupunkikehittämisen käytäntö. Samalla unohtuu, mitä nämä paikat voisivat säilyessään olla.
Kaupunkikehityksen areenat
Helsinki, Turku ja Oulu suunnittelevat keskeisille paikoille tapahtuma-areenoita, Tampereella junaradan päälle rakennettu areena on ollut käytössä jo reilut kaksi vuotta. Millaista kaupunkia areenoiden varjolla rakennetaan?
Avain moderniin arkkitehtuuriin
Arkkitehti Pentti Piha oli 1970-luvulla mukana kehittämässä ja tuomassa Suomeen musta laatikko -näyttämötyyppiä, johon esitystaiteilijat suhtautuvat nykyään kriittisesti. Sen kautta voimme arvioida uudelleen modernistisen arkkitehtuurin perintöä laajemminkin.
Unelma sosiaalisesti esteettömistä esitystiloista
Millainen olisi esitystila, joka toivottaisi nykyistä useamman tervetulleeksi taiteen pariin?
Ketä tekoäly palvelee?
Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.
Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä
Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.
Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla
Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, näkee Niko Kautonen.