Suuntaviivoja jälleenrakennukselle
Äkillisistä kriiseistä selviäminen vaatii nopeaa päätöksentekoa myös rakennetun ympäristön osalta. ICOMOS on kehittänyt työkalun kriisien vaikutusten tarkasteluun ja niistä selviämisen tueksi.
Julkisen tilan vallankumous
Kolme asiantuntijaa pohtivat koronaviruspandemian vaikutuksia arkkitehtuuriin, sosiaaliseen aktivismiin ja julkisen tilan käyttöön.
Piirustuspöydällä: Vapaus vastaan turvallisuus
Korona-ajan rajoitukset ja eristäytymisvaatimus syventävät suunnittelijan näkökulmaa hoiva-asumisen erityistarpeisiin, pohtivat arkkitehdit Kirsti Sivén ja Asko Takala.
Uusin silmin: Ruoholahden kanava
Ruoholahden kaupunginosa rakennettiin 1990-luvulla Helsingin kantakaupungin jatkeeksi. Aluetta halkovan kanavan suunnittelussa hyödynnettiin kaupunkisuunnittelun klassisia aiheita aavistuksen modernisoidussa muodossa.
Kriisi ei tule yksin
Rakennetun ympäristön mukautumiskyky voi auttaa ehkäisemään kriisistä seuraavien toissijaisten kriisien puhkeamista, mikä antaa arkkitehdeille tärkeän roolin kriisien ratkaisijoina.
Korona-ajan arkkitehtuuria
Kysyimme kahdeksalta suomalaiselta arkkitehtitoimistolta, minkä parissa he ovat työskennelleet vuoden 2020 aikana.
Arkkitehtuuria kaikille?
Syyskuussa toimituksemme vastaanotti kulttuurialan toimijoiden Suomen kulttuurikentälle laajasti lähettämän Call for Action 2020 -kirjeen. Viestin keskiössä oli kutsu antirasistiseen toimintaan sekä aiheen organisaatiotasoiseen tarkasteluun liittyvä kysely. Halusimme reflektoida kirjettä ja sen herättämiä kysymyksiä.
Afrikan tulevaisuuksia
Afrikka kaupungistuu vauhdilla. Jos länsimaiset arkkitehdit haluavat olla mukana tässä kehityksessä, tarvitaan tiedostavuutta ja nöyryyttä, pohtii Korbinian Schütze.
Teollisuuden paluu
Teollisen tuotannon nivominen kaupunkirakenteeseen voisi kohentaa kaupunkiemme kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Helsingin Malminkartanossa tätä nykyisin radikaaliksi miellettävää periaatetta kokeiltiin jo kolmisenkymmentä vuotta sitten.