Kolme pohjoismaista lähiöuudistusta
1960–1970-lukujen lähiöiden korjaaminen, täydentäminen ja uudistaminen on polttava kysymys ympäri Eurooppaa. Kolme esimerkkiä näyttävät, miten ongelmaa on ratkottu naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.
Muuttuvat lähiöt – näkökulmia Suomen suurimmista kaupungeista
1950–1980-luvun asuinalueet muodostavat suuren osan suomalaisista kaupungeista. Kysyimme suurimpien kaupunkien suunnittelijoilta, miten lähiöitä kehitetään kaupungeissa juuri nyt.
Keskitiiviin asumisen unohdetut mahdollisuudet
Kaupunki, jossa on tilaa sekä ihmisille että luonnolle, voi löytyä kerrostalojen ja omakotitalojen välimaastosta. Asuma-tutkimushanke tarjoaa uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle tehokkuudelle.
Kuka kuuluu ja ketä kuullaan?
Arkkitehti voi käyttää ammattitaitoaan myös siihen, että yhä useamman tarpeet tulevat huomioiduksi kaupunkisuunnittelussa. Elonkirjon kaupunki -projektissa varjokaavoilla taklataan sekä virallisten osallistamisprosessien että kaupunkiaktivismin puutteita.
Miten Suomi on tullut näkyväksi – vastaus Rainer Mahlamäelle
Suomalainen arkkitehtuuri herättää maailmalla kiinnostusta, kunhan sitä tehdään aktiivisesti tunnetuksi eri medioissa, kirjoittaa Wolfgang Jean Stock.
Mitä opimme edellisestä nousukaudesta?
Asuntorakentaminen on ollut pysähdyksissä jo parin vuoden ajan. Edeltäneen noususuhdanteen aikana rakennetut asunnot ovat saaneet osakseen paljon kritiikkiä heikosta laadustaan. Kysyimme viideltä arkkitehdilta, mitä pitäisi tehdä toisin, kun asuinrakentaminen lähtee jälleen nousuun.
Itselle tehty
Kun arkkitehti tai tilaaja rakentaa asuinkerrostalon itselleen, syntyy usein perusasuntotuotantoa kiinnostavampia kokonaisuuksia – esimerkiksi teatteriyhteisön tukikohta tai arkkitehtuurilehden toimituksen ja asunnon yhdistelmä.
Kohti yhteisasuntosuunnittelua
Yhteisasuminen haastaa totutut hyvän asuntosuunnittelun periaatteet.
Yhdessä vahvempina
Yhdessä asuessa erilaisuus voi muuntua vastavuoroisuudeksi, jossa asukkaat auttavat toisiaan.