Kolme pohjoismaista lähiöuudistusta
1960–1970-lukujen lähiöiden korjaaminen, täydentäminen ja uudistaminen on polttava kysymys ympäri Eurooppaa. Kolme esimerkkiä näyttävät, miten ongelmaa on ratkottu naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.
Muuttuvat lähiöt – näkökulmia Suomen suurimmista kaupungeista
1950–1980-luvun asuinalueet muodostavat suuren osan suomalaisista kaupungeista. Kysyimme suurimpien kaupunkien suunnittelijoilta, miten lähiöitä kehitetään kaupungeissa juuri nyt.
Keskitiiviin asumisen unohdetut mahdollisuudet
Kaupunki, jossa on tilaa sekä ihmisille että luonnolle, voi löytyä kerrostalojen ja omakotitalojen välimaastosta. Asuma-tutkimushanke tarjoaa uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle tehokkuudelle.
Kuka kuuluu ja ketä kuullaan?
Arkkitehti voi käyttää ammattitaitoaan myös siihen, että yhä useamman tarpeet tulevat huomioiduksi kaupunkisuunnittelussa. Elonkirjon kaupunki -projektissa varjokaavoilla taklataan sekä virallisten osallistamisprosessien että kaupunkiaktivismin puutteita.
Kohti yhteisasuntosuunnittelua
Yhteisasuminen haastaa totutut hyvän asuntosuunnittelun periaatteet.
Yhdessä vahvempina
Yhdessä asuessa erilaisuus voi muuntua vastavuoroisuudeksi, jossa asukkaat auttavat toisiaan.
Käsite: Seurallisuus – ”Seurallinen tila houkuttelee kohtaamaan”
Siinä missä yhteisön perustana on yleensä jokin yhteinen tarkoitus tai etu, sosiaalisen vuorovaikutuksen tavoitteena voi olla myös puhtaasti toisten seurassa viihtyminen. Tätä ajatusta konkretisoi seurallisuuden käsite, näkee Katja Maunuaho.
Sosiaalipalatsin toteutunut utopia
1800-luvun Ranska ja pieni Guisen kaupunki noin 200 kilometriä Pariisista pohjoiseen tarjoavat inspiraatiota yhteisöllisemmille asumisen ideoille.
Maton monet kuviot
Omakotitalon ja kerrostalon välissä olisi tilaa monipuolisemmille rakennustypologioille, jotka sekä säästävät tilaa luonnolle että tarjoavat omakotitalomaisen asumiskokemuksen.