Arkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen heikentyvä suhde
Arkkitehtuurilla voisi olla potentiaalia ratkaista verkossa korostuvia vuorovaikutuksen ongelmia, miettii Tommi Aho.
Kriittisyyttä, arkkitehti
Tuottaako nykyisenlainen opiskelijan arki ja työelämätaitoihin keskittyvä opetus kriittisiä ajattelijoita? kysyvät Aalto-yliopistossa arkkitehtuuria opiskelevat Matti Jänkälä, Svenja Lindner, Heljä Nieminen ja Hilda Uusitalo.
Jakamisesta
Lontoolaisen arkkitehtuurikollektiivi Assemblen toimintaan kuuluu vahvasti yhteisöllisyys, mutta sen jäsenet eivät silti tavoittele samoja asioita. Jane Hall avaa kolumnissaan kollektiivin työskentelytapoja.
Arkkitehti on kiertotaloustulevaisuuden tekijä
Rakennusala on avainasemassa, kun siirrymme kohti maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa talouden mallia, kirjoittaa Sitrassa hiilineutraalin kiertotalouden parissa työskentelevä Nani Pajunen.
Liian vähän liian monelle – vai tarpeeksi kaikille?
Ilmastokriisin myötä jokaisen alan, taidemuodon ja pyrkimyksen tulisi kyseenalaistaa olemassaolonsa, ehdottaa Maria Smith, yksi Oslon arkkitehtuuritriennaalin 2019 kuraattoreista.
Kasvulla on hintansa
Kaupunkien kehityshistorian tarkastelu auttaisi hahmottamaan myös nykykehityksen mahdollisia seurauksia, kirjoittaa Eeva Berglund.
Värin käyttämisestä sävyjen suunnitteluun?
Monet tällä hetkellä rakennusalaa puhuttavat kysymykset, kuten täydennysrakentaminen, puurakentaminen tai korkea rakentaminen, ovat myös värisuunnittelun kysymyksiä, hoksauttaa Saara Pyykkö.
Kauneudella on väliä – kuten rakkaus, se on aitoa
Arkkitehdit voisivat alkaa taas puhua kauneudesta ja myös kehittää kauneudelle uusia määritelmiä, ehdottaa Tallinnan arkkitehtuuribiennaalin 2019 pääkuraattori Yael Reisner.
Puuttuvat käsitteet – puuttuvat ratkaisut?
Se, mitä on asumisen laatu ja millaisia asuntoja kaupunkeihimme tulisi rakentaa, on jäänyt melko vähälle pohdinnalle, kirjoittaa Jyrki Tarpio.