Kategoria: Essee | ark

Essee — 4.6.2026

Sigurd Frosterus loi perustan suomalaiselle arkkitehtuurikritiikille

Arkkitehti Sigurd Frosteruksen syntymästä tuli kesäkuun alussa kuluneeksi 150 vuotta. Muun muassa Stockmannin suunnittelijana tunnettu Frosterus oli paitsi tuottelias käytännön suunnittelija myös teräväkynäinen kriitikko.

Essee — 7.5.2026

Kuvaessee: Uusi, vanha ja muuttuva Oulu

Arkkitehtiopiskelija Aaro Kangasniemi kuvasi Oulua kevättalvella 2026.

Essee — 25.11.2025

Arkkitehtuuri romahduksen jälkeen

Käynnissä oleva ekokriisi, ilmastonmuutos ja muut mullistukset muuttavat väistämättä arkkitehtuuria. Millaista on tulevaisuuden arkkitehtuurin estetiikka?

Essee — 1.3.2025

Kuvaessee: Spektaakkelin varjossa

1960–1990-luvuilla rakennetun kaupungin ja siltä nopeasti tilaa vaativien, suurten ja näyttävien rakennushankkeiden välille on syntynyt 2020-luvun Espoossa voimakas kaupunkitilallinen jännite. Valokuvaaja Henri Salonen kuvasi kaupungin muutosta.

Essee — 1.1.2025

Alvar Aalto -mitalistin töissä näkyy herkkyys asumiselle

Belgialaisarkkitehti Marie-José Van Hee on suunnitellut erityisesti yksityistaloja Belgiaan.

Essee — 1.1.2025

Vastarinnan paikka

Mielenilmausten, aktivismin ja vaihtoehtoisten muistomerkkien nousu haastaa kaupunkisuunnittelijoita omaksumaan joustavamman suhteen kaupunkimaisemaan.

Essee — 1.5.2024

Kotoutettua vierautta

Kuinka ulkomainen ja paikallinen yhdistyvät? Fernando Nieton mukaan prosessi vaatii molemminpuolista sopeutumista.

Essee — 1.5.2024

Huokoiset rajat

Japanista löytyy tiloja, joissa luonto ja kulttuuri kietoutuvat erottamattomasti yhteen.

Essee — 1.4.2024

Värikerroksen intentio

Maalattu arkkitehtuuri muuttuu ihanteiden mukaan. Kuinka lukea värin eri kerroksia?

Essee — 1.3.2024

Rakentamisen ja raunioitumisen dramaturgia

Jos toimistotaloa tai kauppakeskusta tarkastelee esitystaiteen keinoin, mitä ne paljastavat itsestään, arkkitehtuurista ja esityksestä?

Essee — 1.5.2023

Hiljaiset työt – Yrjönkadun uimahallista ja hoivasta

Millaista on korjata satavuotiasta rakennusta? Ulla Engman kirjoittaa Yrjönkadun uimahallista ja hoivasta.

Essee — 1.4.2023

Kaukana metsästä

CLT:n arkkitehtoninen potentiaali on jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, kirjoittaa Tuomas Siitonen.

Essee — 1.4.2023

Antisankari Pietilä

Kuka Reima Pietilä oikeastaan oli? Roger Connah muistelee pitkäaikaista ystäväänsä.

Essee — 1.4.2022

Arkkitehti viihtymisen asiantuntijana, ennen ja nyt

Arkkitehdeilla on suuri yhteiskunnallinen vastuu elinympäristöjen suunnittelijoina. Merkityksellisintä arkkitehtuuri on silloin, kun se rakentuu ikivanhalle ympäristösuhteelle, pohtii Kaj Nyman.

Essee — 1.3.2022

Kolme näkökulmaa posthumanistiselle elinympäristölle

Kuinka suunnitteluala voisi osallistua paremmin yhä laajenevien ympäristökriisien ratkaisemiseen ja vähentää rakentamisen negatiivisia vaikutuksia ympäristöön? Posthumanismin käsite tarjoaa uusia suuntaviivoja alan organisoinnille.