ark
Suomen Arkkitehtiliiton puheenjohtaja Asko Takala ruotii kolumnissaan syitä asuntojen laadun heikkenemiselle ja pohtii, millaista on tulevaisuuden kestävä asuntotuotanto.
Paimion parantola voi tarjota vastauksia siihen, millaisia ongelmia arkkitehtuurin ja muotoilun keinoin voidaan ratkoa maailmassa, jossa tavaraa ja rakennuksia on jo riittävästi, sanoo Paimion parantolan säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg.
Mainos: Muovilami
MAINOS | Kosteus, kemikaalit, mikrobit, iskut ja rasitus, aika – kovaan rasitukseen tarkoitettuja Lami-ovia on tehty Suomessa kuudenkymmenen vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla.
Kysyimme kolmelta arkkitehtitoimistolta, millainen suhde heillä on historiallisten referenssien käyttämiseen työssään.
Helsingin julkisivukuvastoa esittelevä, kaupunginosittain jäsennelty teos Eläimellinen Helsinki sopii oppaaksi sunnuntaikävelylle.
Edeltäjänsä Vilhelm Helanderin tavoin Schalin kritisoi kiinteistösijoittajien valtaa Helsingin kaupunkisuunnittelussa. “Jos kaikki tällä hetkellä ajankohtaiset hankkeet toteutuvat, kaupunki on kohta tunnistamaton”, Schalin sanoo.
Arkkitehtuuri- ja designmuseokilpailun voittanut ehdotus Kumma on nimimerkkinsä mukainen: outo, keinotekoinen ja sulkeutunut, kirjoittaa Lari Ala-Pöllänen.
EU:n arkkitehtuuripalkinnon short-listalle valituista neljästäkymmenestä projektista yli puolet on olemassa olevien rakennusten korjauksia, uudistuksia tai laajennuksia. Myös kiertotalous ja biopohjaiset rakennusmateriaalit ovat näkyvästi esillä. Suomesta mukaan on päässyt yksi ehdokas.
Suomessa tuhlataan liikaa aikaa riskien arviointiin, sanoo Arkkitehtuuri- ja designmuseon johtaja Pilvi Kalhama. Se voi olla myös syy siihen, ettei Suomesta ei ole viime vuosikymmeninä noussut suuria luovan alan yrityksiä, Kalhama toteaa Daniele Bellerin haastattelussa.
Alvar ja Elissa Aallon arkkitehtitoimiston työtä kuvaava tietokirja avaa uusia näkökulmia modernin Suomen rakentamiseen. Haastattelujen kautta myyttinen kuva Aallosta saa inhimillisiä sävyjä ja rosoa.
Heikki Kukkonen (1945–2025)
Tarvitsemme uutta keskustelua ornamentiikan, taiteen ja koristelun merkityksestä arkkitehtuurissa, kirjoittaa arkkitehti ja kuvataiteilija Maija Kovari.
Valitettavan usein kaavoituskoulutuksen saaneiden äänet kaikuvat kunnissa kuuroille korville, kirjoittaa Klaus Pelkonen.
Suomessa arkkitehtuuria on pidetty epäpoliittisempana kuin mitä se tosiasiassa on, sanoo arkkitehtuurihistorian professori Panu Savolainen Daniele Bellerin haastattelussa. Savolaisen mukaan arkkitehtialalla on Suomessa perinteisesti suuntauduttu länteen, eikä tähän vaikuttanut edes 1960–1970-lukujen vasemmistoliikehdintä.
Suomi on liittynyt Natoon ja suhteet Venäjään ovat jäissä. Arkkitehtuurin kentällä ei ole juuri keskusteltu siitä, millaisia vaikutuksia Suomen geopoliittisen aseman muutoksilla on alaamme. Venetsian arkkitehtuuribiennaalin kuraattoriryhmää vetänyt Daniele Belleri pureutuu aiheeseen uudessa juttusarjassa.
