Mitä Finlandia-ehdokkaat kertovat suomalaisen arkkitehtuurin tilasta?
Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoa tavoittelee vuonna 2024 neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjaushanke. Niiden arkkitehtonisessa ilmaisussa voi erottaa kaksi päälinjaa.
Jotain uutta, vanhaa ja lainattua, mutta löytyykö sinistä?
Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.
Arkkitehdin tutkinto – mustaa valkoisella?
Suomen kolmessa arkkitehtuurikoulussa väri ei juuri näy opetuksessa. ”On aika oppia ajattelemaan ympäristömme värillisyyttä jo skissipaperin äärellä”, kirjoittavat kolme hiljattain valmistunutta arkkitehtia.
Väritön vuosikymmen
Väri on arkkitehtuuriin erottamattomasti kuuluva ominaisuus, jolla on kuvataiteen kehityksestä erillinen perinteensä.
Helsingissä on useita kaupunginosia, joissa valkoista ei juuri näy – ”Värien tehtävä on osaltaan toivottaa tulija tervetulleeksi”
Arkkitehti Suvi Tyynilä halusi Helsingin Kuninkaantammesta ja Honkasuosta lämpimät, kodinomaiset ja yhteisölliset paikat. Siinä väreillä oli oma tehtävänsä.
Valaistussuunnittelija Roope Siiroisen mielestä valaistusajattelu on liian teknistä – ”Paremmin käyttöön sopisi valokuvaamiseen liittyvä terminologia”
Valolla pystytään virittämään rakennusta näyttämään paremmalta, sanoo valosuunnittelija Roope Siiroinen.
Värisuunnittelu on kuin tulenhallintaa, sanoo professori Pentti Kareoja – ”Esimerkiksi Jätkäsaaressa olisi kaivattu ankarampaa ohjeistusta”
Professori Pentti Kareojan mielestä kaupungin värisuunnitteluun tarvitaan kokonaisvisioita.
Väritys- ja materiaalisuunnittelija Anni Rantasalo: Maalin väri on toissijaista siihen nähden, miten maali on tuotettu ja mitä ainesosia se sisältää
Väritys- ja materiaalisuunnittelija Anni Rantasalolle väriä tärkeämpää on, miten maali on tuotettu ja mitä ainesosia se sisältää.
Kolme väripalikkaa
Kolmen asuintalon Kirjailijakortteli Helsingin Meilahdessa leikkii väreillä ja materiaaleilla.