Kestävän rakentamisen resepti
Helsingin Honkasuon hirsinen rivitalo pyrkii olemaan esimerkki siitä, miten rakentaa mahdollisimman kestävästi.
Ketä tekoäly palvelee?
Aika näyttää, saammeko tekoälystä pohtivan apurin myös kauneuden, kestävyyden ja käyttökelpoisuuden parantamiseen, vai asettuuko se palvelemaan tehostamisen kautta ainoastaan taloudellisia intressejä, kirjoittaa Toni Österlund.
Radikaalia muutosta pilotoimassa
Huopalahden asemamiljöön massivipuisessa rivitalossa on hyödynnetty vanhoja tuttuja mutta nykyrakentamiselle harvinaisen vieraita ratkaisuja.
Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä
Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.
Miten tekoäly muuttaa arkkitehtuuria?
Kuusi Aine ja äly -numerossa (2–2024) julkaistua puheenvuoroa avaavat, miten tekoäly voi toimia luovan työn apuna, kuinka se auttaa suunnittelemaan kestävämmin ja mitä arkkitehdin tulisi ymmärtää tekoälyn etiikasta.
Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla
Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, näkee Niko Kautonen.
Tekoäly ei synny tyhjästä
Ennen kuin voimme puhua tekoälysovellusten mahdollisuuksista, on syytä ymmärtää, mitä tekoälyn tuottamiseen vaaditaan, kirjoittaa Ville Paananen.
Tekoäly on kestävyysloikan työkalu
Tekoäly voi hyödyttää arkkitehtia erityisesti silloin, kun suunnitteluprosessissa on paljon muuttujia, esimerkiksi uudelleenkäytettäviä rakennusosia eri lähteistä, näkevät Ron Aasholm ja Maija Parviainen.
Luovuuden teollinen vallankumous
Generatiivinen tekoäly on parhaimmillaan luovan työn ja ideoinnin apulainen, näkee Mikael Tómasson.