IlmoitusAdvert
Julkaistu lehdessä 2/2024 - Aine ja äly
Kiertotalouden pioneeri
Entisen olutpanimon varastorakennuksessa Berliinin Neuköllnissä tehdään nyt töitä ja asutaan. CRCLR Houseksi nimetty projekti tunnetaan kiertotalouden edelläkävijänä.
Berliinissä on eri aikoina ehditty harrastaa suhteellisen paljon kokeellista rakentamista. Rakennusmateriaalien kierrättäminen on tuttua muun muassa toisen maailmansodan jälkeisestä tiilien ja muiden rakennusosien talteenotosta. Toisaalta tee-se-itse-kulttuuri ja talonvaltaukset ovat nekin synnyttäneet omanlaistaan estetiikkaa. Vanhan hyödyntämisen kulttuuri on vähitellen institutionalisoitunut, gentrifioitunut ja jopa tavallaan kääntynyt itseään vastaan. Yksi viimeisimmistä esimerkeistä on legendaarinen Tacheles, joka rakennettiin alun perin tavarataloksi mutta toimi Saksojen yhdistymisestä vuoteen 2012 saakka talon vallanneiden taiteilijoiden ja vaihtoehtoisen kulttuurin keskittymänä. Vuodesta 2022 se on ollut näyttelytilaketju Fotografiskan käytössä, ja sen ympäristöön on toteutunut mittava määrä kaupungin kalleimpia asuntoja.
Neuköllnissä sijaitseva, laajaa medianäkyvyyttä koerakennuskohteena saavuttanut CRCLR House ei edusta uudelleenkäyttökohteiden arkkitehtonista huippua mutta on saanut paljon huomiota kiertotalouden edelläkävijänä. Kindl-panimokorttelin vuonna 1872 valmistuneeseen tynnyrivarastohalliin rakennetussa kierrätystalossa keskiössä ovat uudenlaisten toimintatapojen oppiminen, niiden opettaminen kiinnostuneille sekä esimerkkinä toimiminen, niin Neuköllnin kaupunginosassa kuin kansainvälisesti. Rakentamisessa on matkan varrella ollut mukana varsinaisten arkkitehtien ja yritysten lisäksi innostuneita vapaaehtoisia rakentajia eri maista.
Kokeellisia periaatteita
Taustalla on panimoalueeseen liittyvä kaupunkisuunnitteluaiheinen kilpailu, jonka voitti vuonna 2007 suunnittelutoimisto ppp Architekten. Jo silloin määrittyi, että alueella tulee olla sekä korkea- että alakulttuurista käyttöä.
Kokonaisuuden kannalta tärkeänä toimijana on ollut sveitsiläinen antroposofisesti suuntautunut Edith Maryon -säätiö.Säätiöön liittyvä osuuskunta TRNSFRM on vastannut varsinaisesta rakennushankkeesta. Suunnitteluvastuun kantoi loppuvaiheessa osuuskuntaa edustanut arkkitehti Christian Schöningh.
Suunnittelussa oli aiemmin mukana myös berliiniläinen arkkitehtitoimisto Hütten und Paläste. Vuonna 2019 suunnitteluvastuu siirtyi kokonaan Schöninghille, koska monenlaisia kokeellisia periaatteita ja muuttujia käsittävän hankkeen pelättiin katoavan hallinnasta samalla kun rakennuskustannukset kohosivat.
Säätiön ja TRNSFRM:n tavoitteena oli toteuttaa uudenlainen rakennus, joka ei tuota turhaa rakennusjätettä, säästää resursseja sekä toimii niin sanotulla urban mining -periaatteella eli pyrkii hyödyntämään jo olemassa olevia materiaaleja – joiden tarkoitus on vuorostaan olla uudelleen käytettäviä. Monenlaisia rakennusosia, kuten ikkunoita, puuosia ja saniteettitilojen komponentteja, saatiinkin purettavista rakennuksista ja näyttelyrakenteista.
Rakennus rakennuksessa
CRCLR House tarjoaa alimmissa kerroksissaan tilallisesti taiten ryhmiteltyjä, miellyttäviä työskentely- ja kokoustiloja, joiden atmosfääri on kutsuva mutta selvästi ympäristötietoinen. Tiloissa toimii Impact Hub Berlin, yhteisöllinen toimisto- ja kokoontumistila yrittäjille ja kansalaisille, jotka työskentelevät kiertotalouden, kestävän ruoantuotannon, monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden sekä vihreän teknologian parissa. Sisustussuunnittelusta on vastannut LXSY Architekten.
Kahden alimman kerroksen osalta CRCLR House on ikään kuin rakennus rakennuksessa. Hallin korkeus on mahdollistanut uudet tilat kahdessa kerroksessa. Uusia välipohjia ei ole ulotettu ulkoseiniin saakka, mikä vahvistaa yhteyttä talon historiaan.
Impact Hubin tilojen alkuperäinen varastomainen luonne näkyy edelleen hienosti. Kalusteet ovat paljolti kierrätystavaraa, mutta ne on valikoitu hyvällä maulla, laatu edellä ja verhoilutettu uudelleen. Toimisto- ja yhteiskäyttötilojen sympaattista tunnelmaa täydentävät komeat huonekasvit.
Rakennuksen päädyssä sijaitseva, korkeilla ikkunoilla varustettu kahvila-lounashuone terasseineen on estetiikaltaan ja viimeistelyltään suorastaan kaunis. CRCLR House onkin osoitus siitä, ettei kierrätystavarasta rakennettujen kokonaisuuksien suinkaan tarvitse edustaa siirtolavaestetiikkaa.
Käytäntöjä muokkaamassa
Hallin päällä kokonaan uusia asuntokerroksia on kolme ja itäpäädyssä toimistokerroksia kaksi. Alkuperäinen rautarakenteinen loivaharjainen katto on purettu ja korvattu betonisella välipohjalla ja sitä kantavilla pilareilla. Uusien kerrosten seinät ovat kevyitä ja puurunkoisia. Eristeenä on käytetty olkea, ja seiniä on käsitelty savirappauksin. Asuntokerrosten suuret ikkunat ovat sattumalta purkutyömaalta löydettyjä. Parvekkeista on kustannussyistä jouduttu luopumaan, mutta rakenteiden puolesta ne on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa. Asunto- ja toimistokerrosten välissä on kuitenkin pihamainen puutarhatasanne, jonne pääsee myös hissillä.
Klusterwohnunge eli klusteriasunnot koostuvat useista pienemmistä itsenäisistä vuokrattavista asunnoista, joiden asukkaat käyttävät myös asuntojen erilaisia yhteisiä tiloja. Esimerkiksi materiaalivalinnoista ja asennuksista johtuen ei klusteriasuntoja voi pitää asuntosuunnittelun malliesimerkkeinä, mutta kuitenkin kelvollisina ja suuntaa antavina kokonaan uudenlaiselle rakentamis- ja ajattelutavalle. Näkyvin haitta ovat jo ulkoa käsin päätyjulkisivussa näkyvät kantavat puupilarit, joka osuvat leveiden ikkunoiden taakse.
Arkkitehti Christian Schöninghin mukaan CRCLR House tuli kaikkineen kalliimmaksi kuin tavanomainen vastaavan kokoinen uudisrakennus. Tähän johti useampikin tekijä, kuten rakennusalan harjaantumattomuus tavanomaisesta poikkeaviin hankkeisiin sekä pandemia, joka aiheutti työmaavaiheessa monenlaista yskähtelyä. Uudisrakentamista varten muokatut määräykset ja käytännöt ovat tällaisissa isommissa kiertotaloushankkeissa melkoisen kankeita. Vaatinee vielä jonkin verran aikaa, ennen kuin alalle muodostuu uusia käytäntöjä ja tulee uudenlaisia rakentajia ja yrityksiä, jotka hallitsevat luovalla tavalla myös kiertotalouden mukaisen rakentamisen ja työmaat.
Ympäristöarvoiltaan kohde on luokiteltu erinomaiseksi. Sitä pidetään käänteentekevänä esimerkkinä kiertotalouden ja ympäristön suhteen ystävällisen koerakentamisen saralla.
Samalla tontilla on myös varsinainen panimorakennus, joka nykyisin toimii tyylikkäänä taidekeskuksena. Sen kahvilaksi muutettu kattilahalli on niin ikään huikaiseva esimerkki uusien toimintojen sijoittamisesta kiinnostaviin tiloihin. ↙
TARJA NURMI on arkkitehti, tietokirjailija, arkkitehtuurikriitikko ja -journalisti sekä arkkitehtuuri- ja elokuvafestivaali Ark Rexin perustaja ja kuraattori.