Jutut

Kaikki

Näkökulma — 18.6.2026

Kyky tuottaa iloa voisi olla yksi kaupunkisuunnittelun onnistumisen mittareista

Kaupungin tarkastelu ilon näkökulmasta paljastaa, miten tärkeää on säilyttää vapaus käyttää tilaa omaehtoisesti, epämuodollisesti ja ilman erityistä tarkoitusta, kirjoittaa Merve Ünlü.

Puheenvuoro — 18.6.2026

asuntosuunnittelu

Miksi remontoimme?

Asuntoremonttien kautta avautuu suunnittelun kenttä, joka leikittelee arjen toiminnoilla ja materiaaleilla uuden rakentamisen sijaan.

Kirja — 18.6.2026

korjausrakentaminen

Erkki Mäkiön piirrokset ja tekstit tarjoavat teräviä näkökulmia rakennussuojeluun

Pitkään rakennusperinnön puolesta työskennellyt arkkitehti Erkki Mäkiö käsittelee kirjassaan erityisesti vähemmälle huomiolle jäänyttä kivirakentamista.

Kirja — 18.6.2026

arkkitehtuurin teoria

Hyvä arkkitehtuuri on ihmisen kanssa samassa taajuudessa

Sarah Robinson etsii uudessa kirjassaan arkkitehtuurin merkityksiä Hartmut Rosan resonassiteoriasta, mutta ohjelmallisuus tekee siitä paikoin kiusallista luettavaa.

Tutkimus — 18.6.2026

omaehtoinen rakentaminen

Protestiksi vallattujen alueiden omaehtoinen rakentaminen näyttää, millaista aidosti demokraattinen kaupunkisuunnittelu voisi olla

Pijatta Heinonen tutki väitöskirjassaan protestivaltausten rakentamista Keski-Euroopassa. Vallattujen alueiden suunnittelussa korostuu suora osallistuminen, jolle nyky-yhteiskunnan valtarakenteet jättävät harvoin tilaa.

Kolumni — 18.6.2026

arkkitehdin työ

Tilojen ammattilainen

Kirjailija Eeva Turusen kolumnissa lounastauolla tapahtuu.

Mielipide — 17.6.2026

kaupunkisuunnittelu

Yhtenäisyyttä korostava suunnittelu tuottaa usein virikkeettömiä ja nopeasti vanhentuvia ympäristöjä

Esimerkiksi Roomassa kaupunkitila ei perustu yhtenäisyyteen vaan kerroksellisuuteen, ja silti – tai juuri siksi – se on inhimillinen ja kiinnostava, kirjoittaa Esa Kauppi mielipidekirjoituksessaan.

Ilmiöt — 17.6.2026

kestävyys

Demotalot tarjoavat kurkistuksen vähähiiliseen tulevaisuuteen

Yksi keino kehittää hiilineutraaleja materiaaleja ovat todelliseen kokoon tehdyt prototyypit ja demotalot. Kristo Vesikansa kartoitti Euroopan kiinnostavimmat kokeilut.

Arkistosta — 15.6.2026

kaupunkikuva

Kun katokset valtasivat Helsingin

Vuonna 1942 Viljo Rewellin kritiikin kohteeksi joutuivat muodikkaat ulokekatokset.

Kirja — 15.6.2026

historia

Oulun koulu kutsuu edelleen ajattelemaan toisin

Kirjoituskokoelma Oulun koulusta näyttää 1980-luvulla syntyneen omintakeisen ajattelun ajankohtaisuuden.

Palkinnot — 15.6.2026

Mies van der Rohe -palkinto

33-prosenttisesti radikaali rakentaminen haastaa perinteiset käsitykset uudisrakentamisesta ja korjaamisesta

Belgialaisarkkitehti Jan De Vylderin kehittämä 33 prosentin asenne löytyy myös vuoden 2026 Mies van der Rohe -palkinnon voittaneen Charleroin näyttelypalatsin uudistuksen taustalta.

Pääkirjoitus — 15.6.2026

pieni mittakaava

Pää puskassa ja katse horisontissa

Pienillä projekteilla on potentiaalia toimia prototyyppeinä uusille kestäville teknologioille ja elämäntavoille. Siksi myös Pieniä tekoja -numero keskittyy arkkitehtuurialan marginaaleihin ja etsii niiden kautta toimintatapoja, joille voisi löytyä laajempaakin käyttöä.

Ilmiöt — 12.6.2026

geopolitiikka

Arkkitehtuuri voi muodostaa vastavoiman imperialismille, ja Suomi on tästä hyvä esimerkki, sanoo tutkija Markus Lähteenmäki

Taidehistorioitsija Markus Lähteenmäki on tutkinut arkkitehtuurissa ilmenevää imperialismia. Lähteenmäen mukaan anti-imperialistinen ajattelu on erottamaton osa suomalaisen arkkitehtuurin historiaa.

Näkökulma — 12.6.2026

Arkkitehtuurikilpailut

Suomessa voitaisiin ottaa oppia Sveitsin arkkitehtuurikilpailuista

Sveitsin kilpailujärjestelmä edistää kiertotalousratkaisuja ja nuorten arkkitehtien mahdollisuuksia paremmin kuin Suomen malli, kirjoittaa Sveitsissä arkkitehtuurikilpailuun osallistunut Heljä Nieminen.

Henkilö — 11.6.2026

rakennuttaminen

Millainen rakennuttaja haluat olla, Katariina Haigh?

Valtion asuntorakennuttaja A-Kruunun uuden toimitusjohtajan, arkkitehti Katariina Haighin uralle käänteentekevää oli ymmärtää, mistä arkkitehdin kannattaa neuvotella ja mistä ei.