Tiedolla on väliä
Tekoälyyn liittyviin arvailuihin suunnittelun tehostumisesta ja arkkitehtien tekemisestä tarpeettomaksi ei kannata suhtautua vielä kovin vakavasti, mutta tulevaisuuden varalta on hyvä pohtia, miten paljon arkkitehdin työssä todella on sellaista, josta vain ihmismieli voi selviytyä, kirjoittaa Arkkitehti-lehden päätoimittaja Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 1/2024: Sydänkirurgian tarpeessa?
Viime aikoina olemme saaneet lukea tiuhaan uutisia kaupunkikeskustojen näivettymisestä. Onko vaivaan tehokasta lääkettä?
Pääkirjoitus 5/2023: Ympäristön hienosäätöä
Taitava tuunaaja osaa yhdistää olemassa olevista kappaleista uuden kokonaisuuden, antaa sarjatuotteelle yksilöllisen ilmeen tai keksiä turhille tavaroille uuden käyttötarkoituksen. Nämä olisivat hyödyllisiä perustaitoja myös jokaiselle arkkitehdille, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 4/2023: Metsän tulkitsija
Reima Pietilä on helppo nähdä edelläkävijänä ajattelutavalle, joka huomioi luonnon samanarvoisena tekijänä ihmisen kanssa, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 3/2023: Umpikortteli ei ole tae elävälle kaupunkiympäristölle
Kortteli on ollut vuosituhansia kaupunkirakentamisen perusyksikkö, ja sen variaatiot ovat myös nykykaupungin rakennuspalikoita.
Pääkirjoitus 2/2023: Hoivaan tarvitaan myös arkkitehtuuria
Arkkitehti-lehti julkaisi sairaala-aiheisen numeron viimeksi vuonna 2014. Onko yhdeksän vuoden takaiset lupaukset uusista sairaalakonsepteista lunastettu?
Pääkirjoitus 1/2023: Liikkeentunnistin
Arkkitehti-lehden 120-vuotisen historian aikana kunkin ajan polttavat kysymykset ovat antaneet lehdille oman leimansa.
Pääkirjoitus 5/2022: Suomi purkaa, mutta kuinka pitkään?
Suomessa puretaan vuosittain noin 4 000 rakennusta. Olisiko mahdollista kuvitella tulevaisuus, jossa rakennuksia purettaisiin vain siinä tapauksessa, että se on ehdottoman välttämätöntä?
Pääkirjoitus 4/2022: Rakennettuja unelmia
Onko omakotitaloasumisen ihanne menneisyyttä vai tulevaisuuden ratkaisu?