Pääkirjoitus 3/2022: Luonnon ehdoilla
Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat rakennusalan uudistamaan käytäntönsä perinpohjaisesti lähivuosina. Samalla on aiheellista pohtia luonnon ja rakennetun ympäristön suhdetta teoreettisemmistakin lähtökohdista, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 2/2022: Muistamisen ja unohtamisen syklit
Se, mitkä rakennukset jälkipolvet muistavat ja mitä he arvostavat, on seurausta vuorovaikutteisesta prosessista, johon osallistuvat niin media, ammatilliset instituutiot kuin rakennusten ja kaupunkitilojen käyttäjät.
Pääkirjoitus 1/2022: Pelimerkit
Tornitalopelin avaussiirron Suomessa teki arkkitehti Sigurd Frosterus tasan sata vuotta sitten. Tornitaloilla näyttää edelleen olevan kysyntää, mutta millaista kaupunkia niiden avulla rakennetaan?
Pääkirjoitus 5/2021: Jatkuvuuden dilemma
Miten suomalaisia kaupunkikeskustoja tulisi täydennysrakentaa?
Pääkirjoitus 4/2021: Pienasunnoista mikrokoteihin
Uusien asuntokonseptien kehittäminen on kuitenkin tapahtunut lähes yksinomaan rakennusliikkeiden ehdoilla ja kustannussäästöjä tavoitellen, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 3/2021: Ikuisia arvoja?
Mitä tapahtuu evankelis-luterilaisen kirkon rakennusperinnölle, ja mistä löydämme jatkossa pyhän kokemuksia? Kristo Vesikansa alustaa Pyhä tila -numeron teemaa.
Pääkirjoitus 2/2021: Aika ja materia
Pyrkimys hiilineutraaliin rakentamiseen on nostanut materiaalit entistä keskeisempään rooliin arkkitehtuurissa, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Pääkirjoitus 1/2021: Arkkitehtuuri vuonna yksi
Koronavirusepidemian vaikutukset arkkitehtuurin näkyvät vasta vuosien päästä.
Pääkirjoitus 6/20: Paluu tulevaisuuteen
Koronapandemia pakottaa pysähtymään, mutta tarjoaa samalla mahdollisuuden opetella uusia asioita ja tarkastella myös arkkitehtuurialaa uusin silmin.