Ruotsista mallia lähiöiden kehittämiseen
Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät on usein sivuutettu suomalaisia lähiöitä uudistettaessa. Ruotsin uudistushankkeet tarjoavat toisenlaisen esimerkin.
Kaupunkiaktivismi on keino rakentaa pieniä utopiota
Kaupunkiaktivismissa on muutospotentiaalia, joka saattaa lopulta muuttaa myös siihen osallistuvat arkkitehdit itsensä.
Puolesta ja vastaan: Tarvitseeko Oulun keskusta tornitaloja?
Uudella palstalla arkkitehdit ottavat kantaa ajankohtaiseen kysymykseen.
Käsite: Sosiaalinen kestävyys – ”Keskustelu pyörii liikaa ongelmien ympärillä”
Sosiaalista kestävyyttä ei ole perinteisesti juuri huomioitu osana kaupunkisuunnittelua, vaikka se olisi keskeistä esimerkiksi alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi, näkee Emma Savela.
”Katoamassa on tonneittain betonia, terästä ja kulttuurihistoriallisia arvoja” – uusien sote-rakennusten tieltä puretaan tällä hetkellä 1960–1970-luvun arkkitehtuuria
Uusien terveydenhuollon rakennusten myötä suuri joukko vanhoja hoivarakennuksia tullaan purkamaan tai muokkaamaan uuteen käyttöön. Millaista arkkitehtuuria ja rakennusperintöä tämän myötä katoaa?
Käsite: Lämpöviihtyvyys
Lämpötilan kokemiseen liittyvät normit ovat kulttuurisidonnaisia. Siksi ne voisi myös kyseenalaistaa, näkee Frans Saraste.
2010-luvulla Suomessa alkoi sosiaali- ja terveysalan rakennusbuumi – millaista arkkitehtuuria siitä on seurannut?
Keräsimme yhteen hiljattain valmistuneita ja käynnissä olevia sairaala- ja terveyskeskushankkeita eri puolilta Suomea.
Painovoimainen ilmanvaihto on mainettaan energiatehokkaampaa
Ilmakirjan kirjoittajat avaavat painovoimaisen ilmanvaihdon energiatehokkuuteen liittyviä tutkimustuloksia.
Mitä hoiva merkitsee arkkitehdille?
Kenestä arkkitehtuuri pitää huolen? Miten arkkitehtuuria tulisi hoivata? Neljä tekstiä tarkastelevat hoivaa eri kulmista.