Kun Suomesta alettiin rakentaa hyvinvointivaltiota toisen maailmansodan jälkeen, arkkitehtien ajatuksille standardisoinnista oli kysyntää
Suomessa on vuoroin rakennettu ja purettu hyvinvointivaltiota poliittisten valtasuhteitten mukaan. Arkkitehtuurilla on ollut keskeinen rooli, kun tavoitteita on viety käytäntöön. Hanna Tyvelä kertaa suomalaisen hyvinvointiarkkitehtuurin historiaa.
Kohti terveellisen kaupungin kaavaa
Koronapandemian myötä elinympäristön vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on kiinnostuttu yhä enemmän. Oulun yliopistossa tutkitaan, miten tulevia epidemioita voidaan torjua kaupunkisuunnittelun keinoin.
”Katoamassa on tonneittain betonia, terästä ja kulttuurihistoriallisia arvoja” – uusien sote-rakennusten tieltä puretaan tällä hetkellä 1960–1970-luvun arkkitehtuuria
Uusien terveydenhuollon rakennusten myötä suuri joukko vanhoja hoivarakennuksia tullaan purkamaan tai muokkaamaan uuteen käyttöön. Millaista arkkitehtuuria ja rakennusperintöä tämän myötä katoaa?
Käsite: Lämpöviihtyvyys
Lämpötilan kokemiseen liittyvät normit ovat kulttuurisidonnaisia. Siksi ne voisi myös kyseenalaistaa, näkee Frans Saraste.
2010-luvulla Suomessa alkoi sosiaali- ja terveysalan rakennusbuumi – millaista arkkitehtuuria siitä on seurannut?
Keräsimme yhteen hiljattain valmistuneita ja käynnissä olevia sairaala- ja terveyskeskushankkeita eri puolilta Suomea.
Vaihtoehto: Liikkumisen arkkitehtuuri kannattaa uudistaa
Liikkumisjärjestelmän kehittäminen olisi yksi tehokas tapa torjua luontokatoa ja ilmastokriisiä, visioi Olli Hakanen.
Kansanliikkeet, rakennusperinnön pelastajat?
Helsingin Meri-Rastilassa asukkaat ovat pian parin vuosikymmenen ajan pyrkineet vaikuttamaan asuinalueensa kehittämiseen. He eivät ole ensimmäisiä, jotka huoli naapuruston muuttumisesta on saanut liikkeelle.
Käsite: Fluidius
Fluidius tarjoaa virkistävän tarkastelukulman jokaiselle kaupunkia katsovalle, ehdottaa Tuulia Kivistö.
Teknologiaa, asfalttia ja asenteita
Suomalaisen liikennejärjestelmän autokeskeisyys on tuonut mukanaan monia yhteiskunnallisia ongelmia. Tulevaisuuden visioinnissa korostuu edelleen usko uusiin teknologioihin, vaikka niiden sijaan tarvittaisiin laajempia ajattelun muutoksia.