Natura conclusa
Miltä kaupungit näyttäisivät, jos ne suunniteltaisiin ensisijaisesti muille kuin ihmiselle?
Mannerheim metsässä – kahden arkkitehti-taiteilijan dialogi
Mistä tämän hetken julkinen taide ja sen tilaaminen kertoo?
Kaupunkimetaboliaa
Luonnosta inspiroitunut käsite 1960-luvulta skaalaa joustavuuden kaupungin mittakaavaan.
Vastarinnan paikka
Mielenilmausten, aktivismin ja vaihtoehtoisten muistomerkkien nousu haastaa kaupunkisuunnittelijoita omaksumaan joustavamman suhteen kaupunkimaisemaan.
Miten voin auttaa ulkomailta muuttanutta kollegaa?
Myös yksittäisen arkkitehdin on syytä pohtia keinoja, joilla voimme olla mukana rakentamassa inklusiivisempaa ammattialaa, kirjoittaa Arvind Ramachandran.
Miten integroidun suomalaiseen työelämään?
Kielen oppiminen on ainoa tapa päästä syvällisesti sisään kulttuuriin, näkee Martino De Rossi.
Miten arkkitehtitoimisto voi työyhteisönä tukea monikulttuurisuutta?
Monissa suomalaisissa arkkitehtitoimistoissa urakatto tulee ulkomaisille ammattilaisille usein vastaan jo alaisasemassa, kokemustasosta riippumatta, kirjoittaa Gülcan Ozan.
Mitä arkkitehti voi oppia muiden maiden työkulttuureista?
Suomessa suunnitteluhankkeiden toteutusprosessi on erittäin standardisoitu ja lakiin sidottu. Intiassa taas asioita pallotellaan paljon edestakaisin työmaan ja suunnittelupöydän välillä, mikä korvaa standardisoinnin puutteen, vertaa Sudar Oli Gunasekaran.
Suomalainen (post)modernismi?
1980-luvun suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimet Simo ja Käpy Paavilainen, Jyrki Tasa sekä Reijo Jallinoja avaavat, mitä postmodernismi heille aikanaan tarkoitti ja tarkoittaa nyt.