5 / 2014 - uusi sairaala - terveyden tiloja

Terveydenhoidon järjestelmät ovat muuttumassa, vaikka sote-hanke näyttää poliittisesti äärimmäisen hankalalta. Samaan aikaan sairaalat uudistuvat: tällä hetkellä Suomessa on vireillä sairaalarakentamishankkeita yli 2 miljardilla eurolla. Tulevaisuuden sairaalat ovat päivätoimintakeskuksia, jonne potilaat tulevat aamulla ja lähtevät iltapäivällä kotiin, mieluiten julkisilla kulkuneuvoilla. Raskaita leikkaushoitojakin voidaan toteuttaa näin, kuvailee Jouko Isolauri, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja.

Lääketieteen ja hoitotekniikoiden kehitys vaikuttaa sairaalan toimintaan ja suunnittelutavoitteisiin. Prosessit muuttuvat nykyisin sellaista vauhtia, että sairaala on jo heti valmistuessaan vanhanaikainen. ”Tilojen helppo muuntaminen onkin ehdoton edellytys nykysairaalalle”, toteaa sairaalasuunnittelun asiantuntija, arkkitehti ja toimitusjohtaja Heikki S. Laherma. Oikeanlaiseen ja oikein ajoitettuun suunnitteluun panostamalla saadaan tulevan sairaalan käyttökustannuksia – jotka akuuttisairaalalla ovat satoja miljoonia vuodessa – pienennettyä jopa 5–10 prosentilla, mikä tarkoittaa useiden miljoonien vuosittaista säästöä. Tehokkaat suunnitteluratkaisut ja laadukas rakentaminen maksavat itsensä takaisin jo parissa vuodessa.

Terveydenhoidon tilat ovat olleet ja ovat edelleen tärkeä osa hyvinvointivaltion arkista palvelukulttuuria. Samalla ne ovat merkittäviä julkisia rakennuksia aivan kuten kirjastot ja kulttuuritalot. Professori Hennu Kjisikin mielestä nykysairaaloiden olisi myös arkkitehtuuriltaan yllettävä tälle tasolle. ”Sairaalan suunnittelu pitäisi nähdä urbaanina projektina, osana elävää kaupunkia. Sairaalakorttelit voivat olla yhtä kutsuvia ja avoimia kuin muutkin kaupungin korttelit.”

Lehti käsittelee hoitolaitosten muuttuvia ideaaleja ja esittelee sairaalasuunnitelmia eri puolilta Suomea.

Sisältö

Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muuttaminen
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, HUS-Tilakeskus
ideasuunnitelmat Harris–Kjisik, AW2, ALA
osoite Paciuksenkatu–Tukholmankatu–Stenbäckinkatu–Haartaninkatu, Helsinki

selostus Salla Itäaho, HUS-Tilakeskus

Tipotien terveysasema
arkkitehdit Pekka Mäki, Rauno Lehtinen
osoite Tipotie 4, Tampere
laajuus 18 915 m2
valmistuminen 2013

arvio Hannu Tikka

Kun kävelee suomalaisen keskivertosairaalan ovesta sisään, ei jää epäselväksi, että nyt tultiin laitokseen. Tilat ovat yleensä siistit ja huolehditut, mutta vaikutelma on kolkohko ja laitosmainen. Täysin toisenlaiseen vaikutelmaan törmää, kun astuu sisään johonkin uusista keskieurooppalaisista sairaaloista. Ne muistuttavat enemmän ostoskeskusta, lentokenttää tai muuta julkista tilaa kuin perinteistä sairaalaa. On valoa, pienimuotoisia palveluita, kuten ravintoloita, kahvioita ja lehtikioskeja, ja tilaa lyhytaikaiseen odottamiseen, mitä esimerkiksi poliklinikkakäyntiin yleensä kuuluu.

Suomalaiset keskussairaalat on rakennettu pääosin1950- ja -60 luvuilla. Tämän ikäiset sairaalat odottavat täydellistä saneeraamista, purkamista tai käyttötarkoituksen muuttamista. Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla yli 2 miljardin euron sairaalarakentamishankkeet. Osassa ideana on vanhojen tilojen uudistaminen ja maltillinen uudisrakentaminen, osassa tilat rakennetaan kokonaan uudelleen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa lopputuloksena on yleensä aikaisempaa kompaktimpi, logistiikaltaan parempi ja ennen kaikkea päivätoimintaan keskittyvä tilakokonaisuus.

Kun sairaalat ennen keskittyivät vuodeosastohoitoon, missä potilaat rauhallisesti toipuivat ja heitä hoidettiin lääkkein, nyt ollaan siirtymässä toisenlaiseen ideologiaan. Sairaaloista tulee päivätoimintakeskuksia, jonne potilaat tulevat aamulla ja lähtevät iltapäivällä kotiin. Raskaita leikkauksiakin voidaan toteuttaa näin, puhumattakaan lääkehoidoista ja kuntoutuksesta, joka astuukin entistä suurempaan rooliin. Kuntoutusta varten ei tarvita niin raskaita rakenteita kuin perinteiseen vuodeosastotoimintaan.

Toinen keskeinen sairaalatiloja muuttava tekijä on palvelutoiminnan integraatio. Jo varsin pian olemme rakenteessa, jossa terveyskeskukset ovat osana sairaaloita ja, myös päinvastoin, terveyskeskuksissa on erikoissairaanhoitoa ja polikliinista toimintaa. Myös vanhat aluesairaalat ovat muutoksen kourissa.

Kun sairaalat aikoinaan eri syistä pyrittiin sijoittamaan asutuksen ulkopuolelle rehevään ja rauhalliseen luontoon, kehitys on tulevaisuudessa luultavasti päinvastainen. ”Kävellen tai julkisella kulkuneuvolla sairaalaan ja iltapäivällä kotiin” -periaate johtanee siihen, että sairaalat ovat osa julkista palvelukulttuuria kaupunkien ja asuinalueiden keskustoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Vuoden 2014 alusta alkaen suomalainen on voinut valita vapaasti sairaalansa. Liikettä on toistaiseksi tapahtunut yllättävän vähän. Luultavaa on, että liike tulee lisääntymään sen myötä, kun tietoja sairaaloiden hoitojen tuloksista tulee enemmän yleisön käyttöön. Valintatilanteessa pääargumentti on osaaminen ja hoitotulokset, mutta myös viihtyisä miljöö, hyvä saavutettavuus ja hyvä esteettinen kokonaisuus painanevat valinnassa. ark

Jouko Isolauri on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja.

Näköislehti: Site Logic