Tehostaminen uhkaa jo suojeltujakin rakennuksia

Teksti Harri Hautajärvi

1830-luvulla rakennettu Turun kasarmi tuhoutui sisällissodassa kaksikerroksista talousrakennusta lukuunottamatta. Vuonna 2023 valmistuneessa muutostyössä Kulttuurikasarmiksi siitä jäivät jäljelle vain tiilestä muuratut ulkoseinät. Kuvat: Museovirasto, Dante Mutashar / SRV, Tuomas Uusheimo

Suojeltuja rakennuksia tulisi korjata niiden ominaispiirteitä vaalien. Kun tilalle halutaan suurempia ja tehokkaampia tiloja, ratkaisuksi esitetään nykyisin yhä useammin purkamista.

Haluaisitko lukea jutun?

Tilaajana saat rajattoman pääsyn verkkosivuillemme ja näköislehden.

Tilaa ark

Olen jo tilaaja

Julkaistu lehdessä 1 – 2024 - Kaupungin sydän

Saatat kiinnostua myös näistä

Ilmiöt — 1.3.2021

Näkyvä ja näkymätön uskonto

Suomalaisen uskonnollisen arkkitehtuurin historiassa luterilainen kirkko on saanut pääosan ja jättänyt monia muita kehityskulkuja varjoonsa.

Ilmiöt — 1.4.2025

Viidenkymmenen vuoden myytti

Mediassa ja ihmisten puheissa toistuu väite, ettei 1970-luvun rakennuksia suunniteltu kestämään kuin kolmekymmentä tai viisikymmentä vuotta. Mistä uskomus on lähtöisin? Voiko siinä olla perää?

Analyysi — 1.2.2021

Uusin silmin: Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari

Rajamäen yhteiskoulu ja seuratalo Rajakaari rakennettiin 1960-luvulla paikallisen kyläyhdistyksen ja Oy Alkoholiliike Ab:n yhteisponnistuksena. Nyt Nurmijärven kunta suunnittelee rakennusten purkamista.

Ilmiöt — 1.5.2020

Hiekalle syntynyt Bauhausin perillinen

Tel Avivista löytyy noin 4 000 rakennuksen arkkitehtoninen suojelukohde 1930-luvulta. Se liitettiin Unescon maailmanperintökohteeksi monien vaiheiden jälkeen vuonna 2003.