Eduskunnan oikeusasiamiehen linjaus arkkitehdin sananvapaudesta on merkittävä
Arkkitehti-lehden uutiskirjeessä 5.12.2025 kerrottiin Rovaniemen kaupunginarkkitehdin Sipi Hintsasen saamasta varoituksesta ja oikeusasiamiehen siitä antamasta lausunnosta.
Eduskunnan oikeusasiamies totesi kirjallisessa lausunnossaan 12.11.2025, että Rovaniemen kaupunki on loukannut kaupunginarkkitehti Sipi Hintsasen perus- ja ihmisoikeuteen kuuluvaa sananvapautta sekä menetellyt Euroopan ihmisoikeuden ja perustuslain vastaisesti antaessaan hänelle varoituksen.
Syy varoituksen antamiseen oli se, että Hintsanen oli Ylen haastattelussa kritisoinut asemakaavaa, jossa kaupunki oli yhdessä Osuuskauppa Arinan kanssa sijoittamassa 18-kerroksista hotellia ympäristöön, jossa muut rakennukset ovat 4–6-kerroksisia. Kaupunginarkkitehti Hintsanen piti esitettyä ratkaisua huonona ja pyrki koko valmistelun ajan keventämään liian suurta tonttitehokkuutta, joka merkittävästi poikkesi rakennetusta ympäristöstä. Hintsanen johti kaavamuutosvalmistelua, mutta esittelystä vastasi hänen esimiehensä, kaavoituspäällikkö.
Eduskunnan oikeusasiamiehen lausunnosta voi päätellä Hintsasen toimineen oikein ja hyvän ammattietiikan mukaisesti. Kysehän on yhteisestä kaupunkikuvasta, joka koskettaa kaikkia kaupunkilaisia. Julkinen keskustelu siitä kuuluu demokratiaan.
Kaupunginarkkitehti pyrki keventämään liian suurta tonttitehokkuutta, joka merkittävästi poikkesi rakennetusta ympäristöstä.
Kuntien lukuisten virkamiesten joukossa on hyvin vähän sellaisia henkilöitä, joilla on kattava kaavoituskoulutus ja ymmärrys kaupunkikuvasta ja sen merkityksestä. Heidät on palkattu nimen omaan kaupunkikuvan asiantuntijoina. Valitettavan usein heidän äänensä kaikuvat kuuroille korville, kun kaupunkia suunnitellaan “kumppanuuskaavoituksella”, jossa jokin ulkopuolinen taho on kunnan kanssa suunnittelemassa oman kiinteistönsä jalostamista taloudellisesti mahdollisimman tulokselliseen suuntaan.
Näissä tilanteissa vaaditaan virkamiehiltä poikkeuksellista rohkeutta ja sitkeyttä toimia kunnan hyväksi, sillä vastustus kunnan päättäjien taholta voi olla hyvinkin kovaa johtuen usein siitä, että kaavoituksen pitkän aikavälin merkitystä ei aina ymmärretä. Tällöin jokin lyhyen aikavälin hyöty voi vaikuttaa varsin houkuttelevalta.
Toivon, että Suomen Arkkitehtiliitto paneutuu näihin ongelmiin. Arkkitehtivirkamiehille tulee järjestää koulutusta – ei ainoastaan arkkitehtuurista ja kaupunkisuunnittelusta, vaan myöskin siitä, kuinka asioita voidaan ajaa hallinnossa mahdollisimman menestyksellisesti. Hyvällä virkamiesarkkitehdilla ja yrittäjäarkkitehdilla tulee olla sama tavoite: hyvä ja toimiva rakennettu ympäristö.