Mainos
Pääkirjoitus 1/2026: Lehtiuudistuksen kalkkiviivoilla
Arkkitehti-lehti on 123-vuotisen historiansa aikana kokenut lukuisia muodonmuutoksia. Nyt käsillä on taas yksi.
Arkkitehti-lehti on 123-vuotisen historiansa aikana kokenut lukuisia muodonmuutoksia. Niiden taustalla ovat olleet niin yhteiskunnalliset tekijät, arkkitehtikunnan yleiset pyrkimykset kuin lehden tekijöiden omat näkemykset. Esimerkiksi 1930-luvun Arkkitehti oli ”rakennustaiteellinen aikakauslehti”, joka kertoi tunnollisesti uusista rakennushankkeista, asemakaavoista ja rakennustuotteista sekä Arkkitehtiliiton kokouksista ja retkistä, päivällisiä unohtamatta. Jäsentiedotuksen keskittäminen vuonna 1947 perustettuun Arkkitehtiuutisiin avasi tien kehittää Arkkitehdista laaja-alainen kulttuurilehti, joka käsitteli muun muassa taideteollisuuden ja kuvataiteen uusimpia virtauksia Suomessa ja maailmalla. 1960-luvun lopun poliittinen kuohunta puolestaan toi lehden sivuille yhteiskunnalliset aiheet, kuten ympäristöongelmat ja kolmannen maailman tilanteen. Suunnanmuutokset ovat herättäneet välillä kiivaitakin väittelyitä lehden tarkoituksesta, mikä kertoo ennen kaikkea lehden merkityksestä lukijoilleen.
Monista muutoksista huolimatta lehden perustehtävä on säilynyt hämmästyttävän kirkkaana perustamisesta lähtien. Osuva kiteytys löytyy näytenumerosta vuodelta 1921, jolloin talousvaikeuksiin pari vuotta aiemmin kuihtunut lehden ruotsinkielinen edeltäjä Arkitekten herätettiin henkiin kaksikielisenä julkaisuna. Näytenumeron ohjelmajulistuksessa toimitus lupasi, että Arkkitehti tulisi ”käsittelemään aikamme mielenkiintoisia rakennustaiteellisia ja -teknisiä kysymyksiä, olemaan maamme arkkitehtien yhdyssiteenä sekä maan rajojen ulkopuolella edustamaan Suomen rakennustaidetta”. Esittämällä ”arkkitehtikuntamme pyrkimyksiä ja kuvaten sen parhaimpia luomia” lehti pyrki herättämään ”hyvän ja terveen rakennustaiteen ymmärrystä suuremmassakin yleisössä”. Myös kuva-aineiston ja typografisen asun laadusta luvattiin huolehtia lehden arvoa vastaavalla tavalla.
Suunnanmuutokset ovat herättäneet välillä kiivaitakin väittelyitä lehden tarkoituksesta, mikä kertoo ennen kaikkea lehden merkityksestä lukijoilleen.
Samoista aiheista on keskusteltu myös suunniteltaessa viimeisintä lehtiuudistusta, jonka tulosta käsillä oleva numero on. Tällä kertaa muutoksen ajureina olivat mediankäytön muutokset ja teknologinen kehitys sekä – jälleen kerran – heikentynyt taloustilanne. Tavoitteena on ollut kustannustehokas toimintamalli, joka hyödyntää painetun lehden ja sähköisten kanavien parhaita puolia. Käytännössä se tarkoitti Arkkitehtiuutisten yhdistämistä Arkkitehti-lehteen ja lisäpanostuksia verkkosisältöihin.
Uudistusta on toimeenpantu viimeisen vuoden ajan: Arkkitehtiuutisten viimeinen numero ilmestyi kesäkuussa, ja loppusyksystä otimme käyttöön uudistetut verkkosivut ja uutiskirjeen. Viimeiseksi etapiksi jäi painetun lehden uudistaminen. Vakiintuneimmat sisällöt eli asiantuntija-artikkelit, projektiesittelyt sekä kirja- ja näyttelyarviot on säilytetty pitkälti ennallaan, mutta niitä täydentää nyt entistä runsaampi määrä henkilöhaastatteluita, puheenvuoroja, kolumneja ja muita lyhyempiä juttuja. Näitä sisältöjä varten otimme uudelleen käyttöön edellisessä uudistuksessa vuonna 2019 kuopatun Areena-osion. Lehdessä on myös aiempaa enemmän numerosta toiseen toistuvia juttupaikkoja, joiden uskomme selkeyttävän lehden rakennetta.
Yksi uudistuksen hankalimpia kysymyksiä on ollut kielilinjaus. Kokonaan kaksikielisen lehden tekeminen on syönyt runsaasti niin taloudellisia kuin henkilöstöresursseja, mutta sen kautta olemme saaneet lukijoita ympäri maailmaa, monipuolisen kirjoittajakunnan ja olemme omalta osaltamme auttaneet Suomeen asettuneita ulkomaisia arkkitehteja ja opiskelijoita integroitumaan täkäläiseen ammattiyhteisöön. Erilaisia vaihtoehtoja punnittuamme päädyimme eräänlaiseen välimalliin, jossa teema-artikkelit, projektiesittelyt ja pääkirjoitus painetaan edelleen kahdella kielellä ja muut jutut ainoastaan suomeksi, mutta osa niistäkin julkaistaan verkossa englanniksi.
Keskeinen osa uudistusta on ollut painetun lehden, verkkosivujen ja somekanavien ulkoasujen päivittäminen. Tällä kertaa emme katsoneet tarpeelliseksi lähteä täysin puhtaalta pöydältä, vaan seitsemän vuotta sitten käyttöön otettua ilmettä on tuunattu eri kanavien tarpeisiin. Painetussa lehdessä näkyvin muutos lienee päätteellisen Cosmica-kirjasimen käyttöönotto tutun Ark Sansin rinnalle. Ulkoasu-uudistuksen suunnittelusta ovat vastanneet Katja Merisalo ja Maiju Kolisoja Days Agency -toimistosta.
Nyt kun lehtiuudistus on saatu pääpiirteissään maaliin, kehitystyö jatkuu lyhyemmin askelin kaikilla osa-alueilla. Sen tueksi toivomme lukijoiltamme palautetta, mikä uudessa formaatissa on onnistunutta ja mitä pitäisi parantaa.
