4 / 2019 - Design

Designista puhutaan kaikkialla. Miten muotoilu ja design näkyvät arkkitehtuurissa ja sen keskusteluissa?

Viime vuosisadan ehkä kuuluisimmassa taide- ja arkkitehtuurikoulussa Bauhausissa suunnittelualat toimivat yhdessä mittakaavoista riippumatta. Bauhaus 100 -kokonaisuus tarkastelee koulun ideologiaa nykypäivästä käsin ja luo katsauksen 100-vuotisjuhlavuoden sujumiseen Saksassa. Numerossa tutustutaan myös muotoilun ja arkkitehtuurin rajoja ravisteleviin projekteihin ja ilmiöihin: maisema-arkkitehti Janne Saario kertoo haastattelussa skeittipuistojen suunnittelusta, Kyrö Distilleryn viskivaraston betoniseinän lautaimitaatio-pintakuviointia taas kehiteltiin lähes esinesuunnittelun mittakaavassa. Pysäköinnin ja asukastuvan yhdistävä Kruunuparkki 5 -hybriditalo hahmottuu rakentuvan asuinalueen arjen uudenlaisena muotoiluna.

Esillä ovat myös nykymuotoilun tilat, suomalaisten designmerkkien Kämp Garden -liikekeskittymä ja Metropolia Ammattikorkeakoulun Helsingin Arabiaan rakentuva uusi luovien alojen kampus. Menneen muotoilun uusiin tulkintoihin palataan Raili ja Reima Pietilän Suomen New Delhin -suurlähetystön peruskorjauksen myötä. Numerossa sivutaan myös Le Corbusierin ja Alvar Aallon ikonista arkkitehtuuria Jari Jetsosen valokuvanäyttelyn kautta ja tutustutaan Anna & Eugeni Bachin interventioon Mies van der Rohen Barcelona-paviljongista. Lopulta erilaisten muotoiltujen ympäristöjen tarkastelu herättää yhteisen kysymyksen: millaisten pyrkimysten palveluksessa suunnittelu toimii ja millaisen jäljen se jättää?

 

Sisältö

Yhdeksän vuotta sitten ilmestyi Arkkitehdin teemanumero ”Väri” (3/2010). Tuolloin Jorma Mukala kirjoitti uudesta Suomeen rantautuneesta kirkkaiden värien trendistä, ja Harald Arnkil pohti, miksi suomalainen arkkitehtuuri välttelee värejä.

Kaupunkikuvassamme väriskaalan muutos on ollut hämmentävän nopea. Väriä on uusimmissa rakennuksissa joko ylenpalttisesti tai hyvin niukasti. 1990-luvun siniset ja vihreät julkisivut näyttävät laimeilta verrattuna viime vuosien violetteihin tai limenvihreisiin, toisaalta kaupunkikuvassa näkyy myös tummia tai lähes mustia rakennuksia, joiden väriratkaisut perustuvat materiaalipohjaiseen väriajatteluun. Uusilla asuinalueilla rajatut väriskaalat määrittävät alueen identiteettiä: Helsinkiin ovat rakentuneet esimerkiksi kelta-valko-terrakotan värinen Aurinkolahti, harmaa Viikinmäki, tumman tiilinen Kalasatama Monivärisiä taidekaupunginosia ovat Vantaan Kivistö ja Tampereen Vuores.

Arkkitehtuurin työtehtävien muuttuessa myös värisuunnittelussa on ratkaistavana uusia kysymyksiä. Kaupunkien tiivistyessä otetaan kantaa täydennysrakentamisen väreihin ja materiaaleihin. Liitetäänkö uudet alueet värin avulla ympäröivään alueeseen vai luodaanko jotain aivan uutta? Myös lisääntyvä puukerrostalojen rakentaminen haastaa uusiin pintakäsittely- ja värivalintoihin: tähän asti puun oma väri on usein jätetty näkyviin tai käytetty musta-harmaa-ruskeaa väriskaalaa. Värit nousevat keskusteluun myös korkeiden rakennusten kohdalla ja laajentavat värien tarkastelumittakaavaa suurmaisemaan: valkoiset, harmaat ja kirjavat tornit näyttävät taivasta vasten erilaisilta eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina.

Valo, väri, materiaali ja tila yhdessä vaikuttavat arkkitehtuurin värikokemukseen. Kaupunkien valaistusta on muutettu LED-pohjaiseksi lähinnä valon määrällä ja energiansäästöllä perustellen, mutta valon laadusta, värilämpötilasta ja julkisivujen valaisemisesta on kirjoitettu varsin vähän. Pimeän ajan kaupunki on muuttumassa kylmäksi, välkkyväksi, kirkkaaksi ja häikäiseväksi ellei valaistusta suunnitella laajemmin osana kaupunkikuvaa.

Uudet rakennusmateriaalit ja pintakäsittelyt tarjoavat uusia mahdollisuuksia rakennetun ympäristön väriskaalalle, mutta värit saattavat käyttäytyä arvaamattomasti. Alun perin samanlaiseksi suunniteltu sävy muuttuu UV-valon ja sään vaikutuksesta eri lailla eri materiaaleissa. Useammasta eri materiaalista toteutettu intensiivinen oranssi tai lime julkisivu on jo muutaman vuoden päästä useita toisiaan lähellä olevia sävyjä. Tulisiko suunnittelijoiden tehdä ilmaston muuttuessa enemmän yhteistyötä rakennusmateriaaliteollisuuden kanssa?

Arkkitehdit tekevät värivalintoja pitkälle tulevaisuuteen. Onkin aika tarkistaa kieltä, jolla puhumme arkkitehtuurin värisuunnittelusta. Täydennysrakentaminen, puukerrostalot ja korkeat rakennukset yhdessä valaistusuunnittelun ja uusien materiaalien kanssa tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia tutkia niitä sävyjä ja nyansseja, joita löytyy värikkään ja niukan skaalan välissä. ↙

Saara Pyykkö on väritutkija, -suunnittelija ja -opettaja, joka valmistelee väitöskirjaa uusien asuinalueiden arkkitehtuurin värisuunnittelusta Aalto-yliopistoon. Hän on Suomen väriyhdistyksen puheenjohtaja.  

arkkitehdit Juho Grönholm, Antti Nousjoki, Janne Teräsvirta, Samuli Woolston  
sijainti E-3, Nyaya Marg, Chanakyapuri, New Delhi, Intia
laajuus 4 437 m2
valmistuminen 2018
alkuperäinen rakennus Reima ja Raili Pietilä, 1985

valokuvat Tuomas Uusheimo

Näköislehti: Site Logic