Julkaistu lehdessä 4/2020 - Empatia

Haastattelu

Sujuvaksi hiottu

Kuva: Vesa Voitto Sakari

Kallioisella rinteellä kohoava ammattiopisto Espoon Leppävaarassa on suunniteltu erityisoppilaiden tarpeisiin. Esteettömyys ja saavutettavuus ohjasivat suunnittelua julkisivuista valaistukseen.

Arkkitehti JUHA KUJANPÄÄ, ammattiopisto Live sijaitsee
näkyvällä paikalla Turuntien varressa. Millainen on sen arkkitehtoninen perusidea?

Rakennuspaikan muoto sekä toiminnallisuus ja esteettömyys ohjasivat suunnittelua. Erityisesti sisätiloihin tulevan auringonvalon ja lämpöenergian hallitseminen vaikutti ulkomateriaaleihin ja massoitteluun.  Etelässä ja lännessä keraamisella putkiprofiililla verhoillut julkisivut leikkautuvat polveilevasti kallioon muodostaen harmonisen ja urbaanin julkisivun. Sisäpihan kaartuva puuverhoilu muuttuu saumattomasti julkisivusta katokseksi. Muoto antaa suojaa liikenteen melulta ja muodostaa suojaavan pihan.

Avoinna oleva opiskelijoiden aula. Kuva: Vesa Voitto Sakari

Linja Arkkitehdit / Timo Koljonen, Juha Kujanpää, Lauri Vuojala 
Sijainti Kiannonkatu 2, Espoo
Laajuus 10 606 m2
Valmistuminen 2020

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →
Rakennuksessa opiskelevilla on monenlaisia erityistarpeita, joten sen tuli olla kauttaaltaan esteetön. Mitä esteettömyys käytännössä tarkoitti?

Oppilaiden erityistarpeita ovat esimerkiksi monivammaisuus, autismin eri muodot tai näkövammaisuus. Tavanomaisten esteettömyystekijöiden rinnalle tunnistettiin muun muassa suora luonnonvalo, heijastukset, häiritsevät äänet, tietyt ympäristön ärsykkeet ja opastavien, rakenteellisten ratkaisujen tarve.

Halusimme, että rakennus on saavutettava kaikilta liikennöidyiltä sivuilta. Turuntien sisäänkäynnin yhteyteen suunniteltiin ulkohissi liikuntaesteisille. Kaikki pihan kulkureitit on merkitty opastus- ja huomiolaatoilla sekä erilaisilla profiilipinnoilla, jotka helpottavat orientoitumista. Lisäksi reittejä on korostettu valaistuksella. Pääsisäänkäynti on varustettu äänimajakalla.

Pääsisäänkäynnissä ja tuulikaapissa on leveät, automaattiset lasiliukuovet. Ne todettiin turvallisemmaksi ratkaisuksi pääkulkureitille kääntöovien sijaan. Tuulikaapin mitoituksessa on huomioitu normaalia laajemmat kääntöympyrät sähkökäyttöisille apulaitteille. Lisäksi sisäänkäynnin yhteydessä on tila pyörätuolien pesemiseen ja säilyttämiseen.

Entä miten esteettömyys näkyy sisällä?

Sisällä korkea keskiaula toimii opasteena. Aula jakaa rakennuksen kahdeksi lyhyeksi siiveksi, joissa on helppo liikkua, ja aulan sijainti on helposti havaittavissa. Siivet ovat nivelletty aulan kohdalta hieman eri kulmaan, jotta pitkiltä käytäviltä vältyttäisiin. Tietyt tilat ja toiminnot sijaitsevat samoissa kohdissa kerroksesta toiseen, mikä selkeyttää liikkumista. Rakennuksessa on runsaasti rakenteellista opastusta. Esimerkiksi kulkureitit on valaistu opastavalla valonauhalla, ja lattioissa on erottuvia opastus- ja huomiolaattoja sekä lattialistoja.

Sisätiloihin tuleva suora luonnonvalo ja heijastavat materiaalit tunnistettiin ongelmaksi. Auringonvalon vaikutusta leikattiin julkisivujen putkiprofiiliverhouksella sekä sisäänvedetyillä ikkuna-aukotuksilla ja katoksella. Suodatettua luonnonvaloa tehostettiin epäsuoralla valaistuksella. Heijastavia pintoja vältettiin paikoissa, joissa ne saattaisivat vaikeuttaa näkövammaisten tilallista hahmottamista. Sisääntulossa kirkkaasta ulkotilasta hämärämpään tilaan tultaessa valon määrää tasapainotettiin valaistuksella, jolloin näkövammaisen näköaistin sopeutumisaika hämärään tilaan lyhenee.

Akustiikka on merkittävä osa esteettömyyttä, ja sitä pohdittiin kaikkein eniten korkeassa aulassa. Aulan yhteydessä toimii koulun ruokala ja kahvila, ja tilaa käytetään satunnaisesti myös esiintymisiin. Seinissä ja katoissa käytettiin erilaisia ääntä vaimentavia ja hajottavia pintoja.

Materiaaleissa ja väreissä on huomioitu kiiltoasteet ja riittävät kontrastit. Pintojen ja rakennusosien, kuten ovien, ikkunoiden, portaiden, kaiteiden ja kalusteiden, tuli erottua ympäristöstään riittävästi ilman ylikorostamista, jotta tilojen harmonisuus säilytettiin.

Pääaula ja ruokala. Kuva: Vesa Voitto Sakari
Kuinka arkkitehti voi eläytyä erityistarpeita varten suunnitteluun? Mitä muuta se on kuin määräysten noudattamista?

Erityistarpeiden ymmärtäminen vaati aikaa ja pohjatietoa. Tilaaja auttoi osallistamalla ja välittämällä tietoa suunnitteluryhmälle koko suunnittelun ajan. Tutustuimme koulun toimintaan, kohtasimme oppilaita ja henkilökuntaa arjessa, ja saimme toiveita ja ideoita uutta koulua varten. Keskustelimme myös eri vammaisjärjestöjen kanssa heidän edustamiensa vammaisryhmien erityistarpeista. Koko hanke vahvisti käsitystä siitä, ettei esteettömyyden tärkeyttä voi hankkeissa korostaa liikaa.

Toimistonne on suunnitellut myös useita muita koulurakennuksia – nettisivujenne mukaan olette olleet mukana yli sadassa päiväkoti-, koulu- ja oppilaitoshankkeessa. Miten Live asettuu tähän joukkoon?

Olemme aiemminkin suunnitelleet oppimisympäristöjä eritysryhmille, mutta Live poikkesi aikaisemmista laaja-alaisuudellaan. Ammattiopistossa on useita erilaisia oppimisympäristöjä aina opetuskeittiöistä tanssiopetuksen tiloihin. Mielestämme rakennuksesta muodostui toimiva ja muuntojoustava kokonaisuus, joka tarjoaa oppilaille monipuoliset koulutusmahdollisuudet arjen taitojen hallinnasta ammattiin kouluttautumiseen. ↙