Aikalisälle ei ole tarvetta
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu etenee perustellusti ja avoimesti, kirjoittavat Kaarina Gould ja Pilvi Kalhama.
Helsingin Makasiinirannan kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen tulevaisuudesta on tärkeää keskustella, ja Arkkitehti-lehti on tarjonnut tähän vuoden aikana laadukkaan foorumin. Lehden numerossa 3/2025 arkkitehdit Pedro Aibéo ja Mark Linder ehdottavat aikalisää uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitteluun. Haluamme oikaista joitakin mielipidekirjoituksessa esitettyjä väitteitä.
Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on Helsingin kaupungin, Suomen valtion ja kahden – nyt yhdeksi sulautuneen – museon yhteistyö. Sen keskeinen tavoite on tulevaisuuden museokävijöiden odotuksia ja tarpeita vastaavan kunnianhimoisen uuden instituution perustaminen. Uudisrakennus on yksi tärkeä työkalu museon tavoitteiden toteuttamiseen. Museonhanketta ja sen rahoitusta koskeva päätöksenteko ja valmistelu on edennyt hyvässä yhteistyössä, ja keväällä 2024 päästiin avaamaan museon uudisrakennuksen suunnittelukilpailu.
Aibéon ja Linderin mukaan museohanketta ohjaa vanhanaikainen visio, jossa näyttävä arkkitehtuuri luo oman oikeutuksensa.
Uusi museo nousee yhdelle Helsingin arvokkaimmista paikoista. On luonnollista, että rakennuksen arkkitehtoninen laatu ja sen sopivuus ympäristöön ovat kilpailussa keskeisiä arviointikriteerejä. Kilpailuohjelmaan ja museon toteutussuunnitelmaan tutustuva huomaa kuitenkin nopeasti, että tavoitteet ovat maamerkkiä laajemmat.
Kilpailussa tavoitellaan ensisijaisesti tulevaisuuden museotoimintaan soveltuvaa rakennusta, joka inspiroi ja kutsuu luokseen sekä mahdollistaa erilaisia yleisöjä palvelevan, kokonaisvaltaisen ja innostavan museokokemuksen. Rakennuksen toiminnallisuudelle asetetaan suuri painoarvo, ja ympäristövaatimukset ovat lain vaatimuksia kunnianhimoisemmat. Eli, toisin kuin mielipidekirjoituksessa annetaan ymmärtää, kestävyysajattelua ei ole ohitettu, vaan päinvastoin.
Toiseksi Aibéo ja Linder kritisoivat läpinäkyvyyden puutetta. Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelua on edistetty avoimesti. Kaupungin ja valtion päätöksenteko museoon kohdistuvasta rahoituksesta on noudattanut julkisen päätöksenteon periaatteita. Museo on käynyt aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa sekä erilaisten asiantuntijakuulemisten, avointen keskustelutilaisuuksien että esimerkiksi opiskelijaprojektien muodossa. Suunnittelukilpailuun on haettu vuorovaikutteisuutta kehittämällä anonyymin arkkitehtuurikilpailun totuttuja käytäntöjä niin, että ennen kilpailun kakkosvaihetta kerättiin palautetta suunnittelutyön tueksi useilta eri sidosryhmiltä.
Kolmanneksi Aibéo ja Linder huomauttavat, että museon sijainti Eteläsatamassa jättää huomiotta mahdollisuuden kehittää kaupungin kauempana olevia osia. Tasapaino keskustan ja Helsingin muiden alueiden välillä on tärkeää, mutta yhdellä hankkeella on mahdoton vastata kaikkiin kaupungin kehittämistä koskeviin tavoitteisiin.
Helsingin kaupunki on valinnut museolle sijainnin huolellisen sijoituspaikkavertailun jälkeen, useita vaihtoehtoja punniten. Helsingin näyttävin paikka, Kauppatorin ympäristö, on ollut vajaakäytössä. Kun alueelle nyt nousee uutta arkkitehtuuria, on luontevaa, että sinne nousee myös uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo. Niin matkailijoiden kuin helsinkiläisten suosima alue tukee museon kunnianhimoisia kävijätavoitteita ja mahdollistaa uudenlaisen kulttuuriliiketoiminnan ajassa, jossa kulttuuri-instituutioiden julkinen rahoitus ei tule kasvamaan.
On pieni ihme, että näinä aikoina on saatu kaupungin ja valtion yhteinen päätös uuden kulttuuri-instituution perustamisesta ja siihen tehtävistä merkittävistä investoinneista, ja että kaksi pitkän linjan museotoimijaa ovat ottaneet loikan kohti yhteistä tulevaisuutta.
Nämä päätökset eivät ole syntyneet kevyesti, vaan niitä on valmisteltu huolella, hyvässä yhteishengessä, tulevaisuuden riskejä ja mahdollisuuksia sekä toimintaympäristön murroksia avoimesti ja ammattimaisesti tunnistaen. Kutsumme kaikki uudesta museosta kiinnostuneet seuraamaan museon suunnittelukilpailun viimeisiä vaiheita ja osallistumaan toteutettavaksi valitun museorakennuksen sekä sen sisältöjen ja palvelujen kehittämiseen.
Toivotamme jokaisen tervetulleeksi tutustumaan Arkkitehtuuri- ja designmuseon syksyn näyttelyihin, joista yksi on lokakuussa avautuva suunnittelukilpailun finalisteja esittelevä näyttely, Torille! Myös näyttely on oiva alusta rakentavalle vuoropuhelulle siitä, mihin suuntaan uutta museota tulisi kehittää. ↙
KAARINA GOULD
Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön toimitusjohtaja
PILVI KALHAMA
Arkkitehtuuri- ja designmuseon johtaja
