Rakkaani, kaupunki -sarja tarkastelee suomalaista arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua ilahduttavan monelta kantilta

Ylen uusi tv-sarja on tervetullut lisä suomalaisiin arkkitehtuuriaiheisiin elokuva- ja tv-tuotantoihin. Arkkitehtien lisäksi ääneen pääsevät niin asukkaat kuin aktivistit.

Suomalainen arkkitehtuuri ja rakentaminen on ollut viime vuosina esillä niin dokumenteissa, sarjoissa kuin tosi-tv-tuotannoissa. Virpi Suutarin ohjaama Aalto (2020) on ilmeinen nimenomaan arkkitehtuuria ja arkkitehteja käsittelevä elokuva, mutta rakennettu ympäristö tekijöineen on tullut osaksi julkista keskustelua myös Grand Designsin kaltaisten tv-sarjojen kautta.

Pääasiassa arkkitehtuuri, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu ovat televisiossa kuitenkin taustaa henkilökohtaisille tarinoille tai aiheita juonenkäänteille, kuten kaavoitukseen vaikuttaminen Tiina Lymin ohjaamassa Queen of Fucking Everything -sarjassa (2025). Arkkitehtuuriin laajasti paneutuvaa tv-tuotantoa ei ole meillä nähty, mutta nyt helmikuussa alkava Rakkaani, kaupunki korjaa tämän puutteen.

Kahdeksanosainen sarja lähestyy arkkitehtuuria – ennen kaikkea kaupunkiarkkitehtuuria – temaattisesti: jokainen jakso tarttuu yhteen ajankohtaiseen aiheeseen. Jaksojen kantava voima on toimittaja Ida Kukkapuro, joka tutustuu erilaisiin rakennettuihin kohteisiin ja ympäristöihin ja keskustelee niin asiantuntijoiden, arkkitehtien kuin kuhunkin teemaan soveltuvien vieraiden kanssa. Nämä kohtaamiset antavat sarjalle sen varsinaisen sisällön: tavoitteena ei ole vain arkkitehtuurin esittely, vaan kuvallinen kerronta täydentää ja korostaa keskusteluiden kautta esiin nousevia aiheita.

Jaksojen aiheet ja vierailijat ovat monipuolisia. Sarjan teemat kattavat korkean rakentamisen, lähiöt, kirkkoarkkitehtuurin ajankohtaisine haasteineen, rakentamisen kansalliset ominaisuudet, betonin, ornamentiikan, korjaamisen ja purkamisen haasteet sekä uusimman arkkitehtuurin ja rakentamisen periaatteet.

Jokaisessa jaksossa keskitytään kouralliseen kohteita ja kuullaan tarkoin valikoitua ryhmää vieraita. Haastateltavien joukko on ilahduttavan laaja ja värikäs – arkkitehdit ovat perustellusti vahvasti edustettuina, mutta lisäksi saamme kuulla niin asukkaiden, erilaisten vapaaehtoisten kuin aktivistienkin näkökulmia. Jokainen jakso on tavalla tai toisella kertova ja aihepiirejä käsitellään pääosin tasapainoisesti. Vajaaseen puoleen tuntiin mahtuu monipuolinen valikoima erilaisia ääniä.

Sarjan läpileikkaava lähestymistapa on valottaa kutakin teemaa usean esimerkin ja kertojan kautta mutta viipymättä yhden kohteen tai tekijän äärellä liian pitkään. Tämä mahdollistaa teemojen kattavan esittelyn ja paikoin laajentaa jopa asiantuntevan katsojan näkökulmaa. Kun esimerkiksi keskustellaan betonin käytöstä, parkour-harrastajien näkemykset betonin “pehmeydestä” tai “kovuudesta” Itä-Pasilassa tarjoavat kiinnostavia avauksia muutoin varsin tuttuun ympäristöön.

Osa aihepiireistä näyttäytyy kuitenkin liian rajaavina. Esimerkiksi kun käsitellään korkeaa rakentamista, voidaan huomata, että Suomessa tähän teemaan ei ehkä löydy riittävästi sisältöä.

SARJA ON OSAAVASTI tuotettu – kohteiden esittely on saatu toteutettua niiden oleellisia ominaisuuksia korostaen ja drone-kuvaaminen mahdollistaa kattavat panoraamat kaupunkiympäristöistä sekä korkeista kohteista. Paikoin turhankin mahtipontinen musiikki seuraa tarinankerronnallisia tavoitteita ja ohjaa katsojaa kokemaan milloin jännitystä, milloin haikeutta.

Toteutuksessa on puutteensa. Teemat on paketoitu hyvin hallituiksi ja helposti sulaviksi paloiksi, mutta tyypillisessä tv-sarjan formaatissa pitäytyminen väistämättä rajoittaa ilmaisua. Arkkitehtuuria ja rakentamista voidaan lähestyä liikkuvaa kuvaa ja äänisuunnittelua käyttäen lukuisin luovin ja kertovin tavoin, kuten esimerkiksi Ark Rex -arkkitehtuurielokuvafestivaalin kansainvälinen ohjelmisto on näyttänyt.

Sarjan perusvire on ilahduttavan positiivinen, rakennettua ympäristöä lähestytään tavoitteena ymmärtää. Jokaisen jakson aloittavassa introssa lause “löydämme uusia tapoja arvostaa ympäristöämme ja nauttia siitä” kertoo hyvin koko sarjan kiitettävistä tavoitteista. Tällaista tarvitaan.

Tommy Lindgren on arkkitehti ja kaupunkisuunnittelun lehtori Aalto-yliopistossa.