Suurin mahdollinen tunnustus – mutta mistä?
Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnossa kytee arkkitehtoniselle luovuudelle tuhoisa myytti, näkee Anni Vartola.
Modernin muuttuvat arvot
Kuinka suhtautua toisen maailmansodan jälkeiseen rakennusperintöön?
Ostareiden toinen puoli
Purettaessa vanhoja ostareita ei pelkästään menetetä laadukasta arkkitehtuuria, vaan myös palveluita, poikkeuksellista kulttuuria ja kansantaloutta, näkee Juhana Heikonen.
Aikalisälle ei ole tarvetta
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelu etenee perustellusti ja avoimesti, kirjoittavat Kaarina Gould ja Pilvi Kalhama.
Otetaan aikalisä uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelussa
Ymmärrämmekö varmasti, miksi museo tarvitsee kokonaan uuden, sadan miljoonan euron arvoisen rakennuksen? kysyvät Pedro Aibéo ja Marc Linder.
Esikaupungit, pelkkiä ongelmia?
Lähiöitä on pyritty uudistamaan jo puoli vuosisataa. Tulokset ovat olleet epätasaisia.
Näkymiä aallonpohjalta
Jos laskusuhdanteessa on jotain hyvää, tarjoaa se ainakin tilaisuuden arvioida kriittisesti edellisen nousukauden tuloksia, kirjoittaa Kristo Vesikansa.
Yhdessä vahvempina
Yhdessä asuessa erilaisuus voi muuntua vastavuoroisuudeksi, jossa asukkaat auttavat toisiaan.
Käsite: Seurallisuus – ”Seurallinen tila houkuttelee kohtaamaan”
Siinä missä yhteisön perustana on yleensä jokin yhteinen tarkoitus tai etu, sosiaalisen vuorovaikutuksen tavoitteena voi olla myös puhtaasti toisten seurassa viihtyminen. Tätä ajatusta konkretisoi seurallisuuden käsite, näkee Katja Maunuaho.