Jutut

Puheenvuoro

Puheenvuoro — 26.11.2025

Tulevaisuus ei tarvitse nykyisenkaltaisia arkkitehteja

Arkkitehtikoulutus on rakennettava kokonaan uudestaan, jos ammattikunta haluaa olla mukana kestävän tulevaisuuden suunnittelussa, kirjoittaa Aalto-yliopistossa ja Virginian yliopistossa opettava Tuomas Siitonen.

Puheenvuoro — 1.4.2025

Ostareiden toinen puoli

Purettaessa vanhoja ostareita ei pelkästään menetetä laadukasta arkkitehtuuria, vaan myös palveluita, poikkeuksellista kulttuuria ja kansantaloutta, näkee Juhana Heikonen.

Puheenvuoro — 1.4.2025

palkinnot

Suurin mahdollinen tunnustus – mutta mistä?

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnossa kytee arkkitehtoniselle luovuudelle tuhoisa myytti, näkee Anni Vartola.

Puheenvuoro — 1.2.2025

Yhdessä vahvempina

Yhdessä asuessa erilaisuus voi muuntua vastavuoroisuudeksi, jossa asukkaat auttavat toisiaan.

Puheenvuoro — 1.2.2025

Käsite: Seurallisuus – ”Seurallinen tila houkuttelee kohtaamaan”

Siinä missä yhteisön perustana on yleensä jokin yhteinen tarkoitus tai etu, sosiaalisen vuorovaikutuksen tavoitteena voi olla myös puhtaasti toisten seurassa viihtyminen. Tätä ajatusta konkretisoi seurallisuuden käsite, näkee Katja Maunuaho.

Puheenvuoro — 1.2.2025

Miten Suomi on tullut näkyväksi – vastaus Rainer Mahlamäelle

Suomalainen arkkitehtuuri herättää maailmalla kiinnostusta, kunhan sitä tehdään aktiivisesti tunnetuksi eri medioissa, kirjoittaa Wolfgang Jean Stock.

Puheenvuoro — 1.1.2025

Helsingin urbaanit rönsyt ja takiaiset

Helsingin kaupunkirakenne on virheellisten suunnitteluideaalien fragmentoima, näkee arkkitehti ja professori Kai Wartiainen.

Puheenvuoro — 1.1.2025

Tiivistetty kaupunkimaisema kaipaa elintilaa

Kaupunkiluonto ei voi olla vain tieteen ja tekniikan ratkomaa terveellistä ja turvallista, näkee maisema-arkkitehti Meri Mannerla-Magnusson.

Puheenvuoro — 1.5.2024

Miksei Suomi näy maailmalla?

Suomalaisen nykyarkkitehtuurin vähäistä kansainvälistä näkyvyyttä selittää ainakin kolme asiaa, näkee Rainer Mahlamäki.

Puheenvuoro — 1.5.2024

Miten suomalainen arkkitehtuuriala eroaa Yhdysvalloista?

Henrik Ilvesmäki opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa neljä vuotta. Hän huomasi, että akateemisen ja toimistovetoisen suunnittelutyön välinen dynamiikka eroaa Suomesta merkittävästi.

Puheenvuoro — 1.4.2024

Mitä Finlandia-ehdokkaat kertovat suomalaisen arkkitehtuurin tilasta?

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoa tavoittelee vuonna 2024 neljä uudisrakennusta ja yksi peruskorjaushanke. Niiden arkkitehtonisessa ilmaisussa voi erottaa kaksi päälinjaa.

Puheenvuoro — 1.4.2024

Jotain uutta, vanhaa ja lainattua, mutta löytyykö sinistä?

Tampereen värikaavaan kannattaa hakea oppia aiemmasta.

Puheenvuoro — 1.3.2024

Unelma sosiaalisesti esteettömistä esitystiloista

Millainen olisi esitystila, joka toivottaisi nykyistä useamman tervetulleeksi taiteen pariin?

Puheenvuoro — 1.2.2024

Arkkitehtien on opittava ymmärtämään tekoälyn taustalla olevia järjestelmiä

Laskennallisen ajattelun omaksuminen voi tehdä tekoälystä suunnittelutyön keskeisen osan pelkän työkalun sijaan, sanovat Pia Fricker ja Toni Kotnik.

Puheenvuoro — 1.2.2024

Vakuuttavampia suunnitelmia tekoälyn avulla

Rutiinityön delegointi tekoälylle vapauttaa suunnittelijan resursseja enemmän ajatustyöhön ja arvopohjaisten näkökulmien, kuten kulttuurihistoriallisten, sosioekonomisten ja ympäristöllisten tekijöiden arviointiin, näkee Niko Kautonen.