Esikaupunkia kaupunkimaisen tiiviissä paketissa
Pääkaupunkiseudun kaupunkimaisiksi suunnitellut elinympäristöt eivät nykyisellään kannusta aitoon kaupunkielämään. Yhtenä syynä voi olla suomalaisen urbaaniuden lyhyt historia, pohtii Lee Marable.
Rakenteiden runollinen ulottuvuus
Lissabonin arkkitehtuuritriennaalin 2019 aiheena oli arkkitehtuurin runollisuuden ja rationaalisuuden monivivahteinen suhde. Marianna Wahlsten vieraili triennaalissa.
Tilastoja: Arkkitehtuuri ja talous
Millaiset ovat arkkitehtuurin taloudelliset puitteet Suomessa? ARK keräsi tilastotietoa vuodelta 2018.
Ekologisen asumisen jäljillä
Talo Kissankäpälä on yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä uusien energiamääräysten jälkeisistä omakotitaloista, joissa on painovoimainen ilmanvaihto.
Bauhaus on kuollut, eläköön Bauhaus!
Bauhausin satavuotisjuhlan kunniaksi kolmessa saksalaiskaupungissa on päätetty rakentaa ja avata uudet Bauhaus-museot. Hankkeet ovat herättäneet ristiriitaista palautetta, raportoi Korbinian Schütze.
Studiokurssi: 1918 – Sisällissota, vapaussota, punakapina vai vallankumous?
Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden studiokurssilla aiheena oli muistaminen, unohdus ja sovitus rakennetussa ympäristössä. Kurssilaiset suunnittelivat muistamisen paikkoja vuoden 1918 sodalle.
Koulut – viimeaikaisia diplomitöitä
Esittelemme hiljattain valmistuneet diplomityöt Kristiina Kuusiluomalta Oulun yliopistosta, Lassi Viitaselta Tampereen yliopistosta ja Meri Wiikinkoskelta ja Frans Sarasteelta Aalto-yliopistosta.
Rakennus, joka katosi – Alvar Aallon Viipurin kirjasto
Laura Bergerin vuonna 2018 valmistunut väitöskirja Aalto-yliopistoon käsittelee Viipurin kirjaston vaiheita.
Neroyksilöstä arkkitehtikollektiiviin
Ajatus arkkitehdista maailmanparantajana ei ole yksinomaan positiivinen kehityssuunta, jos arkkitehtuurin tuotantoa ja arkkitehdintyötä ei määritellä uudelleen rakenteellisella tasolla, kirjoittaa Aleksi Lohtaja.