Jutut

Syventävää

Ilmiöt — 27.11.2025

Kunnissa väki vähenee ja rakennukset tyhjenevät, mutta arkkitehtiosaamista tarvitaan etenkin korjaamisessa ja käyttötarkoitusten muutoksissa

Rakennusalalle ei vieläkään ennusteta nopeaa elpymistä, mutta arkkitehtisuunnittelun näkökulmasta valopilkkujakin löytyy.

Essee — 25.11.2025

kiertotalous

Arkkitehtuuri romahduksen jälkeen

Käynnissä oleva ekokriisi, ilmastonmuutos ja muut mullistukset muuttavat väistämättä arkkitehtuuria. Millaista on tulevaisuuden arkkitehtuurin estetiikka?

Ilmiöt — 1.4.2025

Viidenkymmenen vuoden myytti

Mediassa ja ihmisten puheissa toistuu väite, ettei 1970-luvun rakennuksia suunniteltu kestämään kuin kolmekymmentä tai viisikymmentä vuotta. Mistä uskomus on lähtöisin? Voiko siinä olla perää?

Ilmiöt — 1.4.2025

Konttorien kohtalo

Kun toimistorakennusta ei ole suojeltu, sen säilyttämisestä tai purkamisesta päättää omistaja. Ratkaisevaa on, näkeekö hän siinä muutakin kuin ajastaan jääneen rakennusmassan.

Analyysi — 1.4.2025

Valon mestarin työkalut

Juha Leiviskän arkkitehtuurissa valo muuttuu ja ilmentää ajankulua. Vaikutelma syntyy systemaattisemmista suunnitteluperiaatteista kuin usein on ajateltu.

Ilmiöt — 1.3.2025

Kolme pohjoismaista lähiöuudistusta

1960–1970-lukujen lähiöiden korjaaminen, täydentäminen ja uudistaminen on polttava kysymys ympäri Eurooppaa. Kolme esimerkkiä näyttävät, miten ongelmaa on ratkottu naapurimaissamme Ruotsissa ja Tanskassa.

Ilmiöt — 1.3.2025

Muuttuvat lähiöt – näkökulmia Suomen suurimmista kaupungeista

1950–1980-luvun asuinalueet muodostavat suuren osan suomalaisista kaupungeista. Kysyimme suurimpien kaupunkien suunnittelijoilta, miten lähiöitä kehitetään kaupungeissa juuri nyt.

Tutkimus — 1.3.2025

Keskitiiviin asumisen unohdetut mahdollisuudet

Kaupunki, jossa on tilaa sekä ihmisille että luonnolle, voi löytyä kerrostalojen ja omakotitalojen välimaastosta. Asuma-tutkimushanke tarjoaa uuden vertailukohdan kaupunkirakenteen optimaaliselle tehokkuudelle.

Essee — 1.3.2025

Kuvaessee: Spektaakkelin varjossa

1960–1990-luvuilla rakennetun kaupungin ja siltä nopeasti tilaa vaativien, suurten ja näyttävien rakennushankkeiden välille on syntynyt 2020-luvun Espoossa voimakas kaupunkitilallinen jännite. Valokuvaaja Henri Salonen kuvasi kaupungin muutosta.

Ilmiöt — 1.2.2025

Itselle tehty

Kun arkkitehti tai tilaaja rakentaa asuinkerrostalon itselleen, syntyy usein perusasuntotuotantoa kiinnostavampia kokonaisuuksia – esimerkiksi teatteriyhteisön tukikohta tai arkkitehtuurilehden toimituksen ja asunnon yhdistelmä.

Tutkimus — 1.2.2025

Kohti yhteisasuntosuunnittelua

Yhteisasuminen haastaa totutut hyvän asuntosuunnittelun periaatteet.

Ilmiöt — 1.2.2025

Sosiaalipalatsin toteutunut utopia

1800-luvun Ranska ja pieni Guisen kaupunki noin 200 kilometriä Pariisista pohjoiseen tarjoavat inspiraatiota yhteisöllisemmille asumisen ideoille.

Analyysi — 1.2.2025

Maton monet kuviot

Omakotitalon ja kerrostalon välissä olisi tilaa monipuolisemmille rakennustypologioille, jotka sekä säästävät tilaa luonnolle että tarjoavat omakotitalomaisen asumiskokemuksen.

Ilmiöt — 1.1.2025

Keskeneräisyyden ylistys

Kaupunkia tulisi suunnitella projektien sijaan jatkuvampina ja lopputulokseltaan avoimempina prosesseina. Ekosysteeminen ajattelu tarjoaa suuntaviivoja ajattelutavan muuttamiseen.

Tutkimus — 1.1.2025

Lapsiystävällinen kaupunki on hitaampi, sallivampi ja kaikille parempi

Lapsiystävällisessä kaupungissa leikki saa levitä puistojen ulkopuolelle ja autolla liikkuvien täytyy joustaa, visioivat maisema-arkkitehti Mari Ariluoma ja kaupunkilapsuuteen erikoistunut tutkijatohtori Veera Moll. He keskustelivat ja löysivät lapsiystävällisemmän kaupungin suunnitteluun kahdeksan periaatetta.