6/2019 - Talous

6/2019 Talous

Millaiset raamit raha luo suunnittelulle? Miten vallitseva talousjärjestelmä vaikuttaa rakennettuun ympäristöön?

Vaikka talouden vaikutukset arkkitehtien toimintaan ovat konkreettisia, emme ammattikuntana kovinkaan usein tarkastele talouden rakenteita.Talouden tilanne vaikuttaa arkkitehtitoimistoihin yritystoimintana, mutta se näkyy myös siinä, mitä ja miten rakennetaan – rakennetaanko ylipäänsä, korjataanko, puretaanko, säilytetäänkö tai suojellaanko?

Numero nostaa esille talouden ja arkkitehtuurin erilaisia kytköksiä. Lee Marable pohtii myöhäiskapitalismin yksityistämää kaupunkitilaa Helsingin Kalasatamassa. Roy Mänttäri vierailee viimeisen kerran Lepolan kappelissa Kouvolassa: erityisesti modernististen rakennusten arkkitehtuuriarvoilla ei tunnu juurikaan painoarvoa, kun säilyttämistä vastassa on korjauskustannusten suuruus.

Ilmastonmuutos ja muut tämänhetkiset ympäristöhaasteet vaativat talousjärjestelmän muutosta ja kiertotalouden periaatteiden omaksumista erityisesti rakentamiseen, pohtii Nani Pajunen kolumnissaan. Tanskalaisella arkkitehtitoimisto 3XN:llä on jo pitkä kokemus kestävän arkkitehtuurin viennistä. Antti Auvinen ja Kristian Äijö pohtivat objektiorientoitunutta ontologiaa – filosofian haaraa, joka tarjoaa uudenlaisen, ei-ihmiskeskeisen tavan tarkastella rakennettua ympäristöä.

Fuzhoun kulttuurikeskus on kiinalainen esimerkki optimistisen taloustilanteen julkisesta rakentamisesta. Keskuksen suunnitellut PES-Arkkitehdit toimii Suomen lisäksi aktiivisesti myös Kiinassa. Millaista asuntosuunnittelua puolestaan tehdään Suomen kalleimmille paikoille ja mitä toivoa asumiselta, jos raha ei ole esteenä? Jani Prunnila kertoo Helsingin Ullanlinnassa sijaitsevan Grand Residence 21:n suunnittelusta. Uuden ajan pankki Holvi toimii Helsingin Kalliossa Elannon entisissä toimitiloissa, ja Kalasataman sähköasema edustaa uuden polven teollisuus- ja infrastruktuuriarkkitehtuuria.

Tilaa lehti

Tilaa irtonumero