IlmoitusAdvert

Julkaistu lehdessä 6/2020 - Kehitys

Haastattelu

Arjen maamerkki

Kuva: Daniel Reini

Pysäköinti- ja palvelulaitos Pööli Hämeenlinnan rautatieaseman vieressä tarjoaa pysäköintipaikan pendelöijille ja alueen asukkaille. Alakerran liiketilassa toimii tällä hetkellä työvoimatoimisto.

Arkkitehti VESA HUMALISTO, mistä pysäköinti- ja palvelulaitos Pööli sai alkunsa?

Asemaseudun suunnittelulla on pitkä historia. Toimistomme voitti Hämeenlinnan kaupungin järjestämän asuinalueen arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka pohjalta asemakaava valmistui vuonna 2016. Pysäköintilaitos oli osa toimistomme tekemää viitesuunnitelmaa, ja se palvelee alueen asukas- ja liityntäpysäköintiä. Hämeenlinnan Pysäköinti Oy on kaupungin palveluyhtiö, joka kilpailutti hankkeen rakennussuunnittelun kaupungin ja asemakaavan tavoitteiden perusteella. Asemakaavan yksi oleellisia tavoitteita oli arkkitehtuurin korkealuokkaisuus sekä soveltuvuus ympäröivään historialliseen, suojeltuun ympäristöön ja kansalliseen kaupunkipuistoon.

Kuva: Mika Huisman

Palvelu- ja pysäköintilaitos Pööli
INARO / Vesa Humalisto, Timo Arjanko, Nik Davies, Anni-Mari Anttola
Sijainti Vanainkatu 1, Hämeenlinna
Laajuus 20 200 m2 
Valmistuminen 2020

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista

Millaisia ratkaisuja toimitilan ja autojen sovittaminen samaan rakennukseen vaati? Millaista uutta ajattelua rakennus mielestäsi edustaa?

Hybridirakennus on teknisesti haastava suunnittelutehtävä. Kuitenkin toimitilojen määrä ja sijainti katutasossa yksinkertaistivat tilasuunnittelua. Rakennuksesta on sanottu, että se on liiankin hieno pysäköintilaitokseksi. Hämeenlinnan kaupunki ja rakennuttajana Hämeenlinnan pysäköinti Oy ovat kuitenkin ymmärtäneet, että jokainen rakennettu rakennus voi joko parantaa rakennettua ympäristöä tai heikentää sen laatua useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Korkealuokkainen arkkitehtuuri maksaa itsensä takaisin parempana yhteisenä ympäristönä, mille on vaikea laittaa hintalappua. Hankkeen kustannusarvio alitettiin, joten arkkitehtuuriin panostaminen ei välttämättä tarkoita korkeita kustannuksia, vaan ennakkoluulotonta, huolellista ja määrätietoista suunnittelua ja rakennuttamista.

Miten rakennuksen muunneltavuus ja mahdollinen muuttaminen muuhun käyttöön on huomioitu?

Kalteviin pysäköintikansiin perustuvaa rakennusta on vaikea muuttaa muuhun toimintaan. Rakennuksen elinkaari toiminnallisesti on kuitenkin toivottavasti mahdollisimman pitkä. Oletuksena on, että liityntäpysäköintiä tarvitaan raideliikenteen varressa, varsin hajautuneen yhdyskuntarakenteen ytimessä. Näin työmatkaliikenne esimerkiksi Helsinkiin tai Tampereelle voidaan järjestää yhä paremmin raideliikenteen varaan. Pysäköintilaitoksessa on varauduttu sähköautojen lataukseen, joten yksityisautoilun mahdollinen energialähteen muutos on huomioitu.

Kuva: Mika Huisman

Pöölin corten-teräksinen julkisivu on arkkitehtuurin tunnistettavin piirre. Millaiset ajatukset ohjasivat arkkitehtuuria ja erityisesti julkisivun suunnittelua? 

Valoilla ja varjoilla on suuri merkitys sille, miten ihmiset kokevat rakennuksen. Kolmiulotteinen pinta haastaa katsojan tarkastelemaan näkemäänsä uudelleen ja uudelleen, ja antaa vaihtelevia elämyksiä valon ja varjojen muuttuessa päivän- ja vuodenaikojen mukaan, sekä ulkona että sisällä. Julkisivun teräskasetit, ikkunoiden tiilikehykset ja jalustan kirjotiilimuuraus tuovat ohikulkijoille vaihtelevaa katsottavaa. Perforoidut corten-kasetit muodostavat hengittävän ja kevyen julkisivun, joka on vuorovaikutuksessa ympäröivien suojeltujen tiilirakennusten kanssa.

Julkisivuun kiinnitetty Neeme Külmin Kartio-veistos on herättänyt paikallista keskustelua. Millaista yhteistyötä teitte taiteilijan kanssa?

Hämeenlinnan kaupunki edellytti, että hankkeeseen hankitaan taidetta prosenttitaideperiaatteella. Kilpailutusvaiheessa rakennuttaja pyysi arkkitehtia nimeämään taitelijan, joka tuli myöhemmin hyväksyttää Hämeenlinnan taidemuseon edustajilla.

Olin tutustunut Neeme Külmin teoksiin jo aiemmin. Erityisesti teos Gas pipe 2008 Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa herätti kiinnostukseni. Toinen mieleenpainuva teos Maja häilyy Tallinnan nykytaiteen museon EKKM:n katolla. Taitelija kyseenalaistaa lempeän älykkäällä tavalla totuttua tapaamme nähdä maailmaa. Samalla teokset johtavat usein syvempiin kysymyksiin rakenteiden tai tilan merkityksestä ja suhteista tekijän, katsojan ja yhteiskunnan välillä.

Yhteistyö Neemen kanssa oli tiivistä ja haastavaa, kuten olin toivonutkin. Taiteilijan tapa nähdä arkkitehtoniset rakenteet osana teosta ja tuoda niihin poikkeuksellisia interventioita koettelivat arkkitehtuurin vakavia kasvoja hyväntahtoisella hymyllä. Taiteilijan sanoin Kartio ”on este loputtoman kiihdytyksen tiellä ja estää meitä yliarvioimasta itseämme”. ↙

IlmoitusAdvert