Julkaistu lehdessä 2/2021 - Perinne ja uudistuminen

Haastattelu

Lempeä laajennus

Kuva alt Arkkitehdit / Ville-Pekka Ikola.

Lukion ja ammattiopiston uusi työ- ja taukotilasiipi yhdistää koulujen opettajat. 

Miten Kajaanin lukion ja Kainuun ammattiopiston laajennusosa suhtautuu lähiympäristöönsä ja olemassa olevaan rakennukseen, arkkitehti VILLE-PEKKA IKOLA?

Lukion tiloihin yhdistettiin ammattioppilaitoksen opetustoimintaa, ja tilamuutosten myötä tarvittiin uudet henkilöstön työ- ja taukotilat. Uusi osa suunniteltiin puretun siiven tilalle Vuorikadun varteen – paikkaan, jossa Kajaanin keskusta muuttuu  pientalovaltaiseksi alueeksi. Ympäristön lisäksi ennen kauppaopistona toimineen rakennuksen monet vaiheet ja säilyvän auditorion muoto ja korkeus määrittivät ulkohahmoa. 

Arvotimme myös lukion sisäpihan tärkeäksi, joten lisärakennukselle syntyi kahdet kasvot. Sisäpihalle päin säännöllinen aukotus ja ulkotilaa täydentävä massoittelu tuntuivat luontevilta, kun taas Vuorikadun puolella tavoitteenamme oli tehdä luonteeltaan julkinen puurakennus, joka kuitenkin sopeutuu ympäröivän asuinrakentamisen mittakaavaan. Rakennus jättää tietoisesti hieman tilaa Vuorikadun suuntaan, jotta auditorion merkitys kompositiossa säilyy. 

Kuva alt Arkkitehdit / Ville-Pekka Ikola.

Kajaanin lukion ja Kainuun ammattiopiston laajennus
alt Arkkitehdit / Ville-Pekka Ikola, Tuomas Niemelä, Kalle Vahtera, Antti Karsikas
Sijainti Vuorikatu 2, Kajaani
Laajuus 740 m2
Valmistuminen 2020
Vanha rakennus Eino Pitkänen, 1951
Aiemmat laajennukset Osmo Sillman, 1967, 1974, 1993

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Millaisen työympäristön olette pyrkineet luomaan henkilökunnan työtiloihin laajennusosassa?

Tavoitteenamme oli esteettisesti ja akustisesti viihtyisä työympäristö, joka kestää myös aikaa. Luonnonvalon ja -materiaalien johdonmukainen käyttö teki tiloista riittävän rauhallisia ja luonteikkaita kestämään työympäristöön väistämättä liittyvän tarpeiston. Toiminnallisesti lähestyimme tehtävää jakamalla tilaohjelman kolmeen vyöhykkeeseen – opiskelijapalveluihin, työtiloihin ja taukotiloihin – jotka sijoitettiin rakennukseen niiden käytön ja julkisuusasteen perusteella. 

Työtilojen suunnittelua lähestyimme erityisesti käyttäjien näkökulmasta, sillä hanke yhdisti lukion ja ammattioppilaitoksen henkilöstöä, ja muutos olevaan oli suuri. Heille tärkeää oli, että rakennukseen muodostuisi sopivan kokoinen ja yhtenäisen kulttuurin jakava työporukka, mistä kehittyi ajatus ryhmitellä pysyvät työpisteet talossa toimivien aineryhmien kokoisiin yksiköihin. Lisäksi tarvittiin yhteistyöhön tai lyhytaikaiseen pistäytymiseen soveltuvaa aluetta ja riittävästi häiriöttömiä tiloja, joissa järjestää  luottamuksellisia keskusteluja esimerkiksi opiskelijoiden ja perheiden kanssa.

Millaisia teknisiä ratkaisuja massiivipuinen runkorakenne edellytti? Miten puu on tuotu materiaalina esiin julkisivuissa ja sisätiloissa?

Arkkitehtonisesti massiivipuu on antoisa raaka-aine suunnittelulle, sillä se muodostaa voimakkaan materiaalintunnun sisätiloihin luonnostaan, ja tarkan esivalmistuksen ansiosta detaljisuunnitteluun ja rakennusosien liitoksiin avautuu uusia mahdollisuuksia. Olemme jättäneet puupinnat esille sisätiloissa niiden psykologisten ja esteettisten ominaisuuksien vuoksi. Vahattu puu myös tasaa sisäilman kosteutta luoden miellyttävät olosuhteet yhdessä luonnonvalon kanssa. CLT-rungon suunnittelu itsessään ei ole valtavan mutkikasta, mutta sen luonteenomaiset piirteet, kuten maltilliset jännevälit sekä akustisesti ja paloteknisesti betonista poikkeavat ominaisuudet, tulee tuntea ja ratkaista yhdessä erikoissuunnittelijoiden kanssa. 

Kuva alt Arkkitehdit / Ville-Pekka Ikola.

Toimistonne on aiemmin suunnitellut esimerkiksi massiivipuisen Tuupalan alakoulun Kuhmoon. Oliko tästä kokemuksesta hyötyä laajennuksen suunnittelussa?

Hyödyimme varmasti teknisestä tiedosta, jota Tuupalan hankkeesta saatiin. Onnistunut projekti rohkaisi soveltamaan massiivipuurunkoa julkisessa rakentamisessa. Tässä tapauksessa Kajaanissa haluttiin edistää puurakentamista, mutta julkisella puolella kokemusta massiivipuurakentamisesta on vähän. Lisäksi alkuperäinen rakennus betonirunkoineen ja rapattuine julkisivuineen tuntui ensin soveltuvan huonosti puurakentamiskohteeksi, mutta halusimme ottaa haasteen vastaan. 

Millaisia muita kestävän rakentamisen ratkaisuja hyödynsitte projektissa?

Uusiutuvan ja läheltä kaadetun hiilivaraston ohella näen merkittävimpänä massiivirungon rakennusfysikaaliset ja arkkitehtoniset ominaisuudet, minkä ansiosta rakennuksen elinkaari on toivottavasti pitkä. Tietoinen ratkaisu on myös maltillinen rakentamisen määrä; rakennuksen kokonaisala ja tilavuus pieneni merkittävästi uuden, aiempaa pienemmän siiven myötä, ja korjaamisen ansiosta koko rakennuksen käyttö tehostui. Teknisiäkin ratkaisuja on käytetty, kuten lämpöolosuhteiden säätelyssä hyödynnettävä maalämpö- ja jäähdytysjärjestelmä. ↙