IlmoitusAdvert

Julkaistu lehdessä 4/2021 - Asuminen

Kohdearvio

Ruutuja ja viipaleita

Kristo Vesikansa

Kuva: Tuomas Uusheimo

Anttinen Oiva Arkkitehtien suunnittelema asuinkortteli Kalasataman Sompasaaressa on yksi Helsingin onnistuneimmista uusista umpikortteleista, kirjoittaa Kristo Vesikansa arviossaan.

Helsingin kantakaupunki on viime vuosina laajentunut vauhdilla entisille satama- ja teollisuusalueille. Niille on rakennettu tehokkaita umpikortteleita, joiden on uskottu tuovan mukanaan elävää kaupunkikulttuuria. Valitettavan usein tuloksena on kuitenkin ollut synkkiä katukuiluja ja sisäpihoja vailla kantakaupungin palveluita ja monimuotoista arkkitehtuuria. Anttinen Oiva Arkkitehtien suunnittelema asuinkortteli Kalasataman Sompasaaressa on näistä uusista umpikortteleista onnistuneimpia. Kuten monissa 1920–1930-luvun suurpihakortteleissa, selväpiirteisesti hahmoteltu kokonaisuus kätkee sisäänsä rikkaan kokoelman erilaisia asuntoja ja harkittuja yksityiskohtia.

Alkuperäinen Sompasaari katosi kartoilta 1960-luvulla, kun se tasoitettiin osaksi laajenevaa konttisatamaa. Nyt alue on muotoiltu uudelleen saareksi kahdella kanavalla, joista toisen äärelle Anttinen Oiva Arkkitehtien suunnittelema kortteli sijoittuu. Kalasataman entinen projektipäällikkö Tuomas Hakala kuvailee Sompasaaren asemakaavallisen idean ytimekkäästi: rantakadut on reunustettu yhtenäisillä kuusikerroksisilla asuinkorttelirivistöillä, ja keskiosan tornitalot tuovat vaihtelua kaupunkisiluettiin. Tornien lisäksi kortteleiden säännönmukaisuutta rikkovat vastakkaisiin kulmiin lohkotut pienoisaukiot, jotta mahdollisimman monesta asunnosta avautuu näkymä merelle tai Loviseholminpuistoon alueen keskellä. Puiston nostaminen kolme metriä rantakatuja korkeammalle tuo tervetullutta vaihtelua katunäkymiin ja häivyttää pihojen alle rakennetut autohallit lähes huomaamattomiin. Helsingin kaupunki halusi kokeilla Sompasaaressa pysäköintikustannusten irrottamista asumiskustannuksista, joten tonteille ei ole tarvinnut rakentaa kuin kaksi kolmasosaa asemakaavan edellyttämistä autopaikoista. 

Kuva: Mika Huisman

Asuinkortteli Sompasaaressa
Anttinen Oiva Arkkitehdit / Selina Anttinen, Vesa Oiva, Karoliina Hautalahti, Sara Siivonen
Sijainti Kapteeni Sundmanin katu 1, Helsinki
Laajuus 20 350 m2
Valmistuminen 2021

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Rakennusyhtiö Lemminkäinen ja Anttinen Oiva Arkkitehdit saivat korttelin suunniteltavakseen vuonna 2015 järjestetyn tontinluovutuskilpailun kautta. Selina Anttinen ja Vesa Oiva kertovat käyttäneensä kilpailun tekemiseen paljon aikaa, mutta työ kantoi loppuun saakka, eikä suunnitelmiin tarvinnut tehdä missään vaiheessa suuria muutoksia. Tuomas Hakala on puolestaan tyytyväinen, että ensimmäiseksi rakennettu kortteli asetti riman korkealle laadun suhteen ja toimi esikuvana alueen myöhempien talojen suunnittelijoille. Sompasaarelle on siten muodostunut yhtenäinen ilme ilman yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä.

Kortteli koostuu neljästä taloyhtiöstä, joista ensimmäiseksi valmistunut sisältää Hitas-omistusasuntoja ja kolme muuta vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Sosiaalisesti kestävämpi ratkaisu olisi ollut sijoittaa kortteliin myös tuettua vuokra-asumista, mutta yksipuolista omistuspohjaa voi puolustaa sillä, että se mahdollisti monia poikkeuksellisia ratkaisuja, jotka toivottavasti vievät asuntorakentamista eteenpäin.

Vesa Oivan mukaan suunnitelman kaupunkikuvallisena innoittajana oli Sompasaarenkanavan päätteenä kohoava Hanasaaren hiilivoimalaitos (Timo Penttilä 1976), jonka valtava volyymi koostuu vaihtelevan korkuisista, tiili- ja metallipintaisista särmiöistä. Samaa massoitteluperiaatetta sovellettiin myös asuinkorttelin suunnittelussa. Katunäkymien päätteeksi asettuva voimalaitos antaa ajallista syvyyttä uudelle asuinalueelle, joten toivottavasti kaupungilla on malttia löytää sille uusi käyttötarkoitus, kun toiminta loppuu parin vuoden päästä.

Selina Anttinen mainitsee tärkeiksi tavoitteiksi kodin tunnistettavuuden ja identiteetin korostamisen. Julkisivut on tästä syystä jaettu yhden asuntoyksikön levyisiksi ”taloiksi”, jotka eroavat toisistaan väritykseltään ja aukotukseltaan. Kapeimmat niistä muistuttavat mittasuhteiltaan keskieurooppalaisia kauppiastaloja ja leveämmät yhden porrashuoneen kerrostaloja. Tällaiset viipaloidut kerrostalojulkisivut ovat olleet viime vuosina suosittuja niin Suomessa kuin maailmallakin, mutta ainakin kotimaisessa kontekstissa Sompasaaren kortteli on omaa luokkaansa. Väripaletti ja ikkuna-aukotus on pidetty riittävän yksinkertaisina, jotta toiston ja variaation periaate hahmottuu selkeästi. Samalla vaihtelevat tekstuurit ja viimeistellyt detaljit tarjoavat silmäniloa niin asukkaille kuin satunnaisille ohikulkijoille. Mieleenpainuvia yksityiskohtia ovat esimerkiksi ikkunasyvennyksille lisää mittaa antavat tiilikehykset ja umpeen muurattuja ikkunoita muistuttavat seinänpätkät.

Korttelin kaikki julkisivut on suunniteltu samojen periaatteiden pohjalta, mutta samalla ne reagoivat hienovaraisesti lähiympäristöönsä. Kanavaan rajautuva pohjoissivu on suhteellisen umpinainen, kun taas asuinkatuja elävöittävät pohjakerroksen asuntojen tilavat terassit ja tukimuurit. Sisäpihalla mittakaava on intiimimpi pihakannen ansiosta, ja rantakadulle avautuu rivistö liiketiloja ja näyteikkunallinen talopesula – oivaltava yksityiskohta tämäkin. Monimuotoisten tiilijulkisivujen vastapainoksi kolme tornia ovat saaneet peitteekseen säännönmukaisen rasteriverhoilun.

Kuva: Tuomas Uusheimo

Korttelin 175 asunnosta eniten huomiota ovat herättäneet viisi viimeisen rakennusvaiheen kaksiota, joiden makuuhuoneet saavat luonnonvaloa ainoastaan sisäikkunoiden kautta. Ne synnyttivät vuosi sitten kiivaan keskustelun asuntorakentamisen laadusta ja tarpeesta tiukemmalle sääntelylle. Ikkunattomia makuuhuoneita voi perustellusti kritisoida, mutta tämän ei pitäisi estää näkemästä korttelin monia muita ansiokkaita ratkaisuja. Asuntojen koko vaihtelee 29 ja 117 m2 välillä, eikä joukosta löydy kovin montaa samanlaista pohjaratkaisua. Pohjakerroksen huoneistoihin on luotu tilallista vaihtelua tasoeroilla, ja kookkaat ikkunat tuovat suurimpiin perheasuntoihin luonnonvaloa jopa neljästä suunnasta. Lisäksi vaihteleva aukotus synnyttää erilaisia tunnelmia muuten identtisiin huoneistoihin.

Korttelin näyttävimmät huoneistot ovat pohjoissivun tornien kaksikerroksiset loft-asunnot, joiden ulkoseinät ovat lähes kokonaan lasia. Eteläkulman korkeampi torni suunniteltiin alun perin ”pientalotorniksi”, jonka jokaisessa kerroksessa olisi ollut ainoastaan yksi asunto. Lopulta suunnitelmaa muokattiin niin, että kerrokset voitiin myydä kysynnän mukaan yhtenä, kahtena tai kolmena asuntona. Asuntojen yhdistettävyys huomioitiin kuitenkin rungon ja talotekniikan suunnittelussa, ja ostajat ovatkin yhdistäneet jälkikäteen muutamia vierekkäisiä asuntoja. Näiden suomalaisittain melko loisteliaiden huoneistojen ohella torneissa on kaikkien asukkaiden käytössä olevia kerho- ja saunatiloja, jotka pohjoissivulla aukeavat matalamman osan katolle sijoitetuille tilaville terasseille.

Selina Anttinen ja Vesa Oiva ovat suunnitelleet viidentoista vuoden aikana lukuisia korkeatasoisia asuinkerrostaloja, mutta he vaikuttavat erityisen ylpeiltä Sompasaaren korttelista. Asuntojen moninaisuuden ja korkean laatutason takia se oli myös erittäin työläs suunnittelukohde. Anttinen naurahtaakin, etteivät he ihan heti lähtisi suunnittelemaan samanlaista kohdetta. Monia ratkaisuja on onneksi voitu hyödyntää muualla, esimerkiksi parhaillaan työn alla olevassa, Sompasaaren eteläpuolelle rakennettavassa Nihdin aloituskorttelissa, joka tulee valmistuttuaan hallitsemaan Kalasataman kaupunkimaisemaa Helsingin keskustan suuntaan. ↙

IlmoitusAdvert