IlmoitusAdvert

Julkaistu lehdessä 1/2022 - Kaupunki

Artikkeli

Uusia alueita – miten suomalaisia kaupunkeja tiivistetään ja täydennetään juuri nyt?

Teksti Arkkitehtitoimistot Kuvat Arkkitehtitoimistot

Tampereen Hiedanranta, havainnekuva

Kaupungeissa ympäri Suomen on parhaillaan käynnissä lukuisia tiivistämiseen ja täydentämiseen liittyviä projekteja. Millaisiin arvoihin suunnitelmat perustuvat? Esittelemme keskusta-alueen täydennyssuunnitelman, kestävän älykaupunginosan ja elävää katutilaa tavoittelevan umpikorttelialueen. 

Hiedanranta, Tampere

yleissuunnitelma
Jolma Arkkitehdit, Schauman & Nordgren Architects, Mandaworks, Arkkitehtitoimisto NOAN, TUPA architecture, Nomaji maisema-arkkitehdit, Ramboll Finland
246 hehtaaria
hyväksytty kaupunginhallituksessa 2020

Yleissuunnitelma.
Hiedanrannan keskusaukio.

Hiedanranta on uusi, kestävä kaupunginosa neljän kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Alueelle on suunnitteilla kodit 21 000 uudelle asukkaalle sekä 8 000 uutta työpaikkaa. Hiedanranta toimii alustana älykkäälle kaupunkikehitykselle, kokeiluille ja resurssitehokkuudelle. Kaupunginosan on tarkoitus tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Kiertotalouden kannalta tavoitteena on kehittää jätteen paikallista käyttöä teollisuudessa ja energiantuotannossa. 

Alueen suunnittelu alkoi vuonna 2016 kansainvälisellä ideakilpailulla. Tuomaristo valitsi kaksi voittajaa. Työtä kehiteltiin eteenpäin työpajoissa yhdessä kaupunkilaisten, suunnittelijoiden ja Tampereen yliopiston kaupunkitutkijoiden kanssa.

Hiedanranta jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka sijoittuvat uuden raitiotien varrelle. Se yhdistää Hiedanrannan Tampereen keskustaan. Monipuolinen viher- ja sinirakenne vahvistaa olemassa olevia arvokkaita maisemia, kohentaa ekologisia ja virkistysyhteyksiä sekä edistää terveellistä elämäntapaa varmistamalla, että kaikilla asukkailla on suurehko viher- tai vesialue korkeintaan viiden minuutin kävelymatkan päässä kotoa.  

Hiedanrannan keskustan olemassa olevat tehdasrakennukset säilytetään uuden kaupunkiaukion toisessa päässä. Tehtaan mittakaavasta ja volyymistä on saatu inspiraatiota uuteen kävelykeskustaan. Kaikki palvelut ovat helposti saavutettavissa, ja monipuolinen joukkoliikennejärjestelmä tarjoaa kestäviä liikennemuotoja.

Lielahden olemassa olevat kaupat integroidaan uuteen elinvoimaiseen liike- ja asuinalueeseen. Älykkään tuotannon kampuksella hyödynnetään materiaalivirtoja uusien, innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi paikallisille yrityksille. 

Näsijärven täyttömaalle rakennettava Järvikaupunki tarjoaa omaleimaista elämyksellistä asumista. Saaren julkiset aukiot ja kanava luovat Järvikaupungille ainutlaatuisen identiteetin. Koulu, päiväkoti ja pienet taskupuistot toivottavat perheet tervetulleiksi. 

Järvikaupunki, keskuskanava.

Millainen tulevaisuuden visio Hiedanrannan suunnittelua ohjaa, Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Riikka Rahkonen? 

Lielahti on nykyisellään seudullisesti merkittävä autoiluun perustuva liikealue. Hiedanrannan rakentuessa se muuttuu tiiviiksi mutta vihreäksi asumisen, palveluiden ja työpaikkojen alueeksi. Hiedanranta ja Lielahti muodostavat tulevan Tampereen läntisen keskuksen, joka tukeutuu ennen kaikkea kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Alueen suunnittelun lähtökohtana on kestävyys – niin ekologinen, taloudellinen kuin sosiaalinen. Rakentamisen ja käytön ajan päästöt pyritään minimoimaan. Suunnittelua tehdään kiinteässä yhteistyössä tehdasrakennukset ja tehtaan maa-alueet omistavan Hiedanrannan Kehitys Oy:n kanssa. Ensimmäisen kortteliasemakaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Kehitysyhtiö järjestää ensimmäisistä kortteleista tontinluovutuskilpailun. Kevään 2022 aikana aloitetaan Näsisaaren täyttötyöt, raitiotien on suunniteltu liikennöivän Hiedanrannan läpi vuonna 2024.

Heinäpää, Oulu

täydennysrakentamisen konseptisuunnittelu
LUO Arkkitehdit 
noin 20 korttelia
hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa 2018

Peltokatu katulamelleilla täydennettynä ja korotettuna.
Peltokatu, nykytila.

Heinäpää on Oulun ruutukaavakeskustan laaja eteläosa, joka vuoden 1969 saneerauskaavalla muutettiin puutalojen umpikorttelikaupungista ajan ihanteiden mukaiseksi. Uusiin betonitaloihin rakennettiin 3–5 asuinkerrosta sekä usein maanpäällinen kellarikerros. Puoliavoin korttelirakenne toi väljyyttä ja valoa asuntoihin, mutta jätti sekä kadut että pihat ilmeeltään pysäköintikentiksi. Oulussa on jo varsin pitkään vallinnut yhteinen näkemys siitä, että Heinäpäätä pitäisi kehittää keskustamaisemmaksi, ja Heinäpään täydennysrakentaminen onkin yksi Oulun keskustavision 2040 painopisteistä.

Heinäpäässä noin kaksi kolmasosaa asuntokunnista on yhden hengen talouksia ja lähes puolet asukkaista nuoria 19–34-vuotiaita aikuisia. Lapsia asukkaissa on hyvin vähän, alle 18-vuotiaita alle 6 %. 65–74-vuotiaita alueella asuu vasta 10 %, vaikka ikäryhmän asuintoive on yhä useammin kerrostalo keskustassa. 

Täydennysrakennuskonsepteja kehitettiin yhdessä kiinnostuneiden pilottitaloyhtiöiden kanssa. Järjestimme myös kaksi avointa työpajaa. Haastatellut asukkaat arvostivat 1970-luvun ihanteita, puistomaisuutta ja väljyyttä. Toisaalta alueelle kaivattiin elävämpää katukuvaa, kivijalkaliikkeitä ja perheille sopivia, kohtuuhintaisia asuntoja.

Isokatu townhouseilla täydennettynä.
Isokatu, julkisen tilan visio.

Täydennysrakentaminen etenee vain, jos se on taloyhtiöille houkuttelevaa. Kustannuslaskijan mukaan purkava täydennysrakentaminen on Heinäpäässä kannattavaa, jos rakennusoikeuden voi moninkertaistaa. Esimerkiksi tontin rakennusoikeuden 4,4-kertaistaminen voisi tuoda purettavan 50-neliöisen asunnon omistajalle noin 117 000–154 000 €. Rakentamisen määrän niin raju kasvattaminen sopii kuitenkin paikkaan vain harvoin.

Ideoiduista kuudesta täydentämiskonseptista yksi perustuu korvaavaan korotukseen. Korkein, enintään 12-kerroksinen rakentaminen sijoittuu rajaamaan kenttämäistä Kyösti Kallion puistoa ja porrastuu alimmissa kerroksissa säilyvän rakennuskannan korkeuteen. Katulamellit tai pistemäiset rakennukset asettuvat useamman tontin ja taloyhtiön alueelle ruutukaavan näkymälinjat ja kulkuyhteydet säilyttäen. Katutiloja voisi rajata townhouseilla nykyisten parkkipaikkojen edessä ja päällä. Samalla alueelle saataisiin lapsiperheille sopivia asuntoja. Rakennuksia voidaan myös korottaa.

Kaikkien konseptien toteutumismahdollisuuksia parantaa Oulun uusi, harvinaisen matala pysäköintinormi (Heinäpäässä 1 ap / 210 kem2), joka kaavamuutoksissa voidaan ulottaa koskemaan myös vanhaa rakennuskantaa. Heinäpään sijainnilla aidosti autoton elämä on mahdollista.

Täydennysrakentamiskonseptit: a) pistemäiset lisärakennukset b) katulamellit c) korvaava korotus d) korottaminen e) townhouse 1.0 f) townhouse 2.0

Mitä kaupunki tavoitteli tilaamalla Heinäpäähän täydennysrakentamisselvityksen, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Jere Klami? 

Selvitys antoi alueen taloyhtiöille hyvin eväitä hankkeiden valmisteluun sekä kaupungille selkeitä suuntaviivoja asemakaavan muutoksiin. Alueella on valmistunut yksi ja vireillä kaksi asemakaavan muutosta, joiden kaupunkikuvalliset periaatteet ovat selvityksen mukaisia. Taloyhtiöillä on edelleen kiinnostusta alueen kehittämiseen, joten selvitys toimii jatkossakin Heinäpään kehittämisen hyvänä lähtökohtana.

Pihlajaniemi, Turku

asemakaava
Arkkitehtitoimisto AJAK, Urbanity, Gehl Architects
30 hehtaaria
asemakaava valtuustokäsittelyssä 2022

Yleissuunnitelma.

Heikkilän kasarmia ympäröivän alueen vapauduttua Puolustusvoimien käytöstä siitä päätettiin kehittää uusi kaupunginosa. Senaatti-kiinteistöjen omistama alue koostuu pelloista ja yksittäisistä rakennuksista. Se rajautuu etelässä mereen ja sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Hirvensaloon vievän sillan kupeessa. Turun keskustaan on vain muutama kilometri. 

Suunnittelu alkoi vuonna 2019. Se toteutettiin projektijohtoisena kumppanuuskaavoituksena, jossa pyrittiin korkeaan laatuun sujuvoittamalla prosessia ja yhdistämällä kaavoitus- ja tontinluovutusvaiheet. Suunnitelmaa tarkennettiin kierros kierrokselta työpajoissa. Työtä kiritti Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökehityspäällikkö Otto Vireniuksen vahva kaupunkikulttuurin visio. Suunnitelmaa esiteltiin kaupunkilaisille ja päättäjille, Turun kaupungin eri toimijoille ja Puolustusvoimille. Kaikki tahot jättivät oman jälkensä suunnitelmiin. 

 Tavoitteena on luoda umpikorttelirakenteeseen perustuva, pehmeisiin arvoihin nojaava urbaani kaupunginosa, jossa asukkaat ja kaupunkitilassa liikkujat ovat pääroolissa. Kortteleiden kivijalkakerrokset, kulmat ja niiden edustat ovat mahdollisimman aktiivisia ja eläviä: niihin sijoittuu asuntojen ulko-ovia, terasseja, liiketiloja, palveluita, sisäänkäyntejä, yhteistiloja, etätyö- ja asuintiloja. Jokainen porrashuone eroaa julkisivultaan viereisestä. Kattomaailma on monimuotoista terasseineen ja viherkattoineen. Alue on pyritty suunnittelemaan siten, että jokaisella korttelilla on oma vetovoimatekijänsä, kuten hulevesipuisto kanavineen, naapurissa kallioinen kukkula tai näkymät merelle. Autot sijoitetaan pysäköintitaloihin ja pihakansien alle, jolloin liikenne keskittyy vilkkaammille pääkaduille ja suurin osa teistä on hitaampia ja pihakatumaisia.

Alue toteutetaan tontinluovutuskilpailuilla, jolloin voidaan varmistaa rakentajien sitoutuminen laadullisiin ja ideologisiin tavoitteisiin. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailutettiin kolme asuinkorttelia. Kilpailun pohjaksi laadittiin tarkka korttelinsuunnitteluohje, jonka mukaan saadut ehdotukset arvioitiin. 

Millainen tulevaisuuden visio Pihlajaniemen suunnittelun taustalla vaikuttaa, Turun kaupungin kaavoitusarkkitehti Päivi Siponen? 

Turun kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä, samalla kun varaudutaan myös asukasmäärän kasvuun. Suurin osa työn alla olevista asemakaavoista sijaitsee kolmen kilometrin säteellä kauppatorista, niin sanotuilla brownfield-alueilla. Yli 90 % turkulaisista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä keskustasta. Pihlajaniemen kehittäminen pohjautuu ilmastotavoitteisiin, erityisesti kestävien kulkumuotojen osuuden kasvattamiseen ja tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Alueen keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kasarmirakennukset, luonnonympäristö sekä merenranta luovat hyvät edellytykset omaleimaisen asuinalueen toteuttamiselle. Projektin tiimityöskentely on ollut huippua, ja Jan Gehlin ihmisen mittakaavan katumiljöön ja etupihojen tuominen suunnitelmaan on haastanut myös liikenne-, katu- ja pelastussuunnittelua.

”Luontoruutu”

Arkkitehtitoimisto AJAK, Nomaji maisema-arkkitehdit
Skanska Talonrakennus

Korttelisuunnitelman kantava idea on maanvarainen metsikköpiha, jonne ei ohjata edes huoltoajoa. Ympäröiviltä kaduilta avataan pihalle neljä kehystettyä näkymää, luontoruutua. Yhteistilat sekä maantasokerroksen asunnot luovat yhdessä elävää katutilaa korttelin kaikille sivuille. Yhteistiloja on mahdollista muuttaa eri käyttötarkoituksiin elinkaaren aikana.

”Niemikortteli”

Schauman Arkkitehdit Helsinki
Pohjola Rakennus 

Kaukomaisemassa yhtenäisen ja rauhallisen umpikorttelin rikas sisäpihamaailma on pyhitetty asukkaille. Piha asettuu kahdella eri tasolla olevalle kannelle, joiden väliin jää maanvarainen alue. Ytimen muodostaa isojen puiden jäsentämä puutarha, jossa on leikkialue ja tilaa oleskelulle.

”Kanaalinpiha”

Lunden Architecture Company, WSP Finland
Rakennusliike Lapti, YH Kodit

Monipuolisessa asuinkorttelissa on priorisoitu vihreys ja hyvinvointi. Ehdotus kehittää eteenpäin yleiskaavan periaatteita eläväisestä ja turvallisesta kaupunginosasta: reuna-alueet ovat tärkeitä aktiivisen katuelämän edistämisessä. Suunnitelma koostuu yhteen kytkettyjen kaupunkitilojen ja viheralueiden verkostosta, joka tarjoaa kohtaamispaikkoja asukkaille ja vierailijoille.

IlmoitusAdvert