IlmoitusAdvert

Julkaistu lehdessä 1/2023 - Liike

Haastattelu

Lähiluonto kohtaa logistiikan

Essi Oikarinen

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio / Anders Portman

Designhuonekalujen verkkokauppa rakennutti logistiikkakeskuksen Turun kehätien varteen. Muotoilun klassikot lähetetään ympäri maailmaa rakennuksesta, jossa on kaikuja ympäröivästä metsästä.

Kun koronapandemia pysäytti maailman keväällä 2020, alkoi kodeissa sisustusbuumi. Se tarkoitti kiirettä designverkkokauppa Finnish Design Shopille, joka aloitti projektin uuden logistiikkakeskuksen rakentamiseksi loppukeväästä. Uusi rakennus Turun kehätien varrella lähellä lentoasemaa otettiin käyttöön vain reilu vuosi myöhemmin.

Kehätielle päin rakennuksesta näkyy kookas musta ja ikkunaton seinä, jonka nurkassa logo kertoo toimijan nimen. Yksinkertainen muoto syntyi varaston vaatimuksista: asemakaava ei asettanut juuri vaatimuksia rakennuksen ulkonäölle liikenneväylän varressa.

Toisella puolella selviää, mitä rakennuksessa tapahtuu: yhdessä päädyssä on rivi lastauslaitureita, toisessa lasinen kulma ja puulla verhoiltu kuutio osoittavat asiakkaiden sisäänkäynnin. Logistiikkakeskuksen lisäksi rakennuksessa sijaitsee yrityksen pääkonttori, tuotteiden näyttelytila ja ravintola.

Arkkitehtitoimisto Arkkitehtiruutu teki töitä rakennuksen omistajalle ja rakennuttajalle NREP Logicentersille ja kantoi pääsuunnittelijavastuun. Rakennuksen käyttäjä Finnish Design Shop toi mukaan Avanto Arkkitehdit ja Studio Joanna Laajiston suunnittelemaan sisätiloja ja julkisivua. 

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio / Anders Portman

Finnish Design Shop
Logistiikkakeskus, pääkonttori ja showroom
Avanto Arkkitehdit / Ville Hara, Anu Puustinen, Noora Lehtinen,
Veronika Farvozdinova
Arkkitehtiruutu / Riku Aramo, Päivi Mäntylä, Susanna Rantanen
Sijainti Aviatie 2, Turku
Laajuus 12 129 m2
Valmistuminen 2021

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Miten työnjako muodostui, Avanto Arkkitehtien VILLE HARA ja ANU PUUSTINEN? 

Yleisesti ei ole hirveän hyvä, jos mukana on kovin monta eri suunnittelijaa. Tähän hankkeeseen oli valittu arkkitehti ja pääsuunnittelija jo ennen kuin tulimme mukaan. Finnish Design Shopin kunnianhimoinen toimitusjohtaja Teemu Kiiski halusi, että rakennus edustaisi yrityksen arvoja, designia ja laatua. Koska aikataulu oli hektinen, meidän toimistomme tuli auttamaan niissä osissa, jotka näkyvät vierailijoille.

Vastuualueet olivat selkeät. Me suunnittelimme julkisivut, rakennukseen saapumisen ja showroomin portaan. Kommentoimme myös ulkotiloja. Sisämaailmasta vastasi Joanna Laajisto. Hänen kenttänsä oli laajempi kuin sisustussuunnittelijalla yleensä. Iso hanke eteni tiukassa aikataulussa, joten siitä oli myös hyötyä, että suunnitteluvastuuta oli jaettu.

Olette hakeneet rakennukseen inspiraatiota metsästä. Kertoisitteko siitä? 

Julkisivupintojen abstrakti pystysuuntainen reliefikuvio viittaa ympäröivän metsän puunrunkoihin. Metsä oli luonteva teema, sillä paikka on aika mielenkiintoinen. Vieressä on luonnonsuojelualue, vaikka itse rakennus sijaitseekin bufferivyöhykkeenä sen ja moottoritien välissä. Teimme esimerkiksi toisen kerroksen toimistotiloihin huomattavasti isommat ikkunat kuin yleensä on tapana, jotta sieltä näkee logistiikkapihan yli metsään.

Ravintolassa on lisäksi terassi ja henkilöstötiloissa parveke, joista pääsee lähelle luontoa. Yritimme säästää mahdollisimman paljon olevaa ympäristöä, mikä tosin oli vaikeaa, kun ympärillä oli täytynyt tehdä maantäyttöjä.

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio / Anders Portman

Arkkitehdit usein välttelevät rakennusten pinnalle liimattua koristelua. Miten lähditte suunnittelemaan julkisivuja?

Kun tulimme mukaan, rakenne oli jo päätetty, ja rakennuksen muoto ja koko tulivat robottikuljetusjärjestelmän vaatimuksista. Meille jäivät värit, pinta ja aukotus, joten kädet olivat melko sidotut. Mieluummin lähtisimme suunnitteluhankkeissa liikkeelle vähän syvemmältä. Rakennus oli kuin lahja, jolle piti keksiä käärepaperi.

Haimme inspiraatiota paitsi ympäristöstä myös itse logistiikkatoiminnasta, myytävistä tuotteista ja niiden historiasta. Esitimme Teemu Kiiskelle ainakin 20 eri ideaa, mitä kääre voisi olla: pärekoreja, vasuja ja niistä kehitettyjä kuvioita, tuolijulkisivukin.

Teemu kallistui ajattomaan ja abstraktimpaan betoniseen vaihtoehtoon. Yleensä paras lopputulos syntyy silloin, kun tilaaja on kunnianhimoinen ja vaativa. Tykkäämme siitä, että meitä haastetaan – silloin syntyy laatua. 

Suunnittelu alkoi keväällä 2020, ja rakennus oli valmis jo syksyllä 2021, reilun vuoden kuluttua. Miten nopeus vaikutti suunniteluun?

Monet Avannon hankkeet ovat olleet ikuisuusprojekteja. Tässä oli tyydyttävää, että oman työn tuloksia näki nopeastikin. Se helpotti, että suunnitelmassa oli paljon toistuvuutta. Kun julkisivun idea oli kehitetty, niin se toistui samanlaisena koko hallin ympäri. Samoin aulan puulasiseinässä on toistettu yhtä periaatetta. Rakennuksessa ei ole myöskään kovin paljoa erityyppisiä tiloja.

Aikataulu kuitenkin vaikutti siihen, että julkisivua ei pystynyt kustomoimaan. Olemme käyttäneet betonireliefiä aiemmin Kyrö Distilleryn viskitynnyrivaraston julkisivussa, johon betonimuotti tehtiin vanhan ladon lankuista. Tutkimme tässäkin vastaavanlaisia mahdollisuuksia, esimerkiksi päre- ja paanupintojen työstämistä betonimuotiksi. Löysimme kuitenkin valmiin muottimatriisin, joka sopi aikatauluun ja metsäteemaan.

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio / Anders Portman

Usein arkkitehdit korostavat puheissaan suunnittelevansa rakennuksia ihmisille, mutta logistiikkavaraston on toimittava myös rekoille ja roboteille. Mikä tällaisen rakennuksen suunnittelussa on kiinnostavaa, Arkkitehtiruudun SUSANNA RANTANEN?

Toiminnan saaminen tehokkaaksi on keskeistä, eli tässä tapauksessa tilaukset on saatava nopeasti liikkeelle. Kuudesosa varastosta on automaattivarastoa. Se on ruudukko, jossa pikku robotit ajelevat kauheaa vauhtia edestakaisin ja hakevat pientavaroita. Kyse on lopulta tilasuunnittelusta ja rakennuksen sijoittamisesta tontille. Tässä oli esimerkiksi tärkeää, että rekat ja henkilöliikenne on erotettu toisistaan.

Logistiikkakeskus sijoittuu Breeam-luokituksessa toiseksi ylimmälle Excellent-tasolle. Mikä rakennuksesta tekee kestävän?

Kestävä kehitys viitoitti suunnittelua ja materiaalivalintoja heti alkuvaiheessa, aina olevan kasvillisuuden suojaamisesta lähtien. Rakennus saa energiansa maalämmöstä ja katolla olevista aurinkopaneeleista. Betonijulkisivulla on pitkä elinkaari. Rakennusta on myös mahdollista muunnella: pilari-palkkirunko joustaa, ja toimistoissa on käytetty vain kevyitä väliseiniä. ↙