Julkaistu lehdessä 1/2023 - Liike

Haastattelu

Silta tulevaisuuteen

Essi Oikarinen

Kuva: Johannes Laiho

Turun keskustasta junaradan yli tapahtumakeskus Logomolle johtava silta suunniteltiin muunneltavaksi koneeksi.

Turun päärautatieaseman ratapihan yli kaartuu loivasti 140 metriä lasiseinää, joka tarjoaa jalankulkijoille suojaisan reitin radan yli. Ennen Turkua jakoi joki, mutta kaupungin laajentuessa toiseksi erottajaksi oli tullut junarata. Lähimmille silloille on kumpaankin suuntaan puoli kilometriä, joten uuden sillan ansiosta reitti Kauppatorilta tapahtumakeskus Logomolle on lyhentynyt huomattavasti. Tulevaisuudessa siltaa käyttävät myös Turun päärautatieaseman kulkijat, joiden pääreitti laitureille kulkee sillan kautta.

Keväällä 2016 kuusi insinööreistä, arkkitehdeista ja taiteilijoista muodostettua ryhmää kisasivat sillan suunnittelusta. Voittajaksi valittiin nimimerkki ”Jousi”, jonka ilmeen tuomaristo luonnehti olevan ”neutraalin säestävä, mutta sillä on sisäistä voimaa joka säteilee ympäristöönsä hitaasti avautuen”.

Syksyllä 2021 valmistunut silta on kuin suoraan kilpailuvaiheen havainnekuvista. Keskeisin rakenne on kuusi metriä leveä kolmion muotoinen palkki, joka on ripustettu rautatien päälle ylösalaisin olevien L-kirjaimen muotoisista torneista. Varsinainen kulkutaso taas on ripustettu palkista.

Kuva: Johannes Laiho

Logomon silta
Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit, Arco Architecture Company
/ Tom Cederqvist, Vesa Jäntti, Johannes Laiho
Sijainti Logomonsilta 1, Turku
Laajuus 1 242 m2
Valmistuminen 2021

Lisää kuvia ja piirustuksia projektista →

Cederqvist & Jäntti Arkkitehtien Tom Cederqvist ja Johannes Laiho, olette olleet mukana Logomon sillan suunnittelussa koko seitsemänvuotisen projektin ajan. Silta on rakenteeltaan Suomen ensimmäinen porras- ja hissitornien varaan ripustettu silta. Miten päädyitte ratkaisuun?

Mietimme, miten sillan saisi tehtyä niin, että sen olemus olisi mahdollisimman kevyt ja visuaalinen ilme muodostuisi tekniikan ehdoilla. Silta myös haastaa katsojaa oivaltamaan rakenteellisen ratkaisunsa. Toimeksiannossa piti varautua mahdollisiin ratapihan muutoksiin, joten porras- ja hissiyhteyksiä tuli voida muuttaa ilman pääasiallisten kantavien rakenteiden muutostöitä. Lasijulkisivua voikin aukottaa myöhemmin joustavasti. Ripustettu rakenne auttaa myös siinä, että kulkutaso on ohut ja mahdollisimman matalalla, joten kävelijöiden ei tarvitse nousta rakenteen takia kovin korkealle.

Miksi silta on kaareva? 

Muoto yhdistää tärkeät pisteet radan molemmin puolin. Kilpailuohjelmassa yhtenä vaatimuksena oli, että silta voisi jatkua vielä Ratapihankadun yli suoraan liikerakennuksen toiseen kerrokseen. Myös nykyiset ja suunnitellut laiturit sekä sähköradan ajolankojen kannattimet vaikuttivat muotoon ja sijoitteluun. 

Onko sillan suunnitteleminen junaradan yli erilaista tien ylittävän siltaan verrattuna? 

Oli huomioitava esimerkiksi törmäyskuormat, ja ratapihan ajoittaisten vaarallisten aineiden kuljetusten takia sillalle tarvittiin ilmanvaihto. Raiteiden välinen vapaa tila ja sähköradan rakenteet rajoittivat sillan rakenteiden sijoittelua niin, että jos jotain siirrettiin vähänkin, niin se piti tutkia monesta näkökulmasta. Vielä rakentamattomista hissi- ja porrasyhteyksistä laitureille suunniteltiin useita versioita.

Kuva: Johannes Laiho

Ympäröivä alue ei ole vielä perinteisessä mielessä valmis: rautatieaseman järjestelyt tulevat muuttumaan, ja siltaa mahdollisesti jatketaan. Millaista oli suunnitella kokonaisuutta, joka muuttuu?

Muunneltavuus oli koko suunnittelun lähtökohta. Silta on modulaarinen. Se rakentuu kuuden metrin mittaisista toistuvista elementeistä. Saimme kehitettyä sillasta koneen, johon voi lisätä osia ja muokata sitä samalla reseptillä kuin se on tehtykin. Teräsrakenteisen sillan tekeminen ei ole perinteistä rakentamista vaan konepajalta valmiina tulevien osien tarkkaa yhdistämistä.

Suunnitelma perustuu muutaman harkitun visuaalisen idean toistoon. Iso työ on ollut siinä, että ratkaisu on pystytty pitämään kirkkaana. Helposti käy niin, että kaikenlaisia härpäkkeitä tulee lisää. Niiden hallinta oli olennainen osa suunnittelutyötä. 

Millaista arkkitehtien ja insinöörien yhteistyö oli konetta suunniteltaessa?

Yksi meidän rooleistamme oli huolehtia arkkitehtuurin, rakenteen ja toiminnallisuuden yhteensovittamisesta. Hallitsimme kokonaisuutta mallityöskentelyllä –  arkkitehti- ja insinöörimallit olivat lähes identtisiä. 

Kuva: Johannes Laiho

Siltaprojektissa on ollut monenlaisia viivästyksiä, muut suunnittelijat ja rakentajat ovat vaihtuneet ja budjetti on noussut. Mitä hankkeen venyminen on tarkoittanut arkkitehdin näkökulmasta?

Aikataulumuutokset ja kustannusten nousu olivat monen sattuman summa. Osittain projektin pitkittymisen takia olennaisia suunnittelijoita vaihtui, ja aina tällöin menetetään hiljaista tietoa. Silta on rakenteellisesti ainutlaatuinen. Jos pyritään tekemään jotain uutta, niin valmiita ratkaisuja ei ole. Turun kaupunki oli nostanut riman korkealle järjestämällä suunnittelukilpailun ja halusi korkeatasoisen sillan. 

Turkulainen liikenteen infrastruktuuri on usein epäkunnossa olevan Funikulaarin myötä saanut hieman hupaisan maineen. Mikä tekee Logomon sillasta onnistuneen osan turkulaista liikenneinfraa?

Silta on pitkän tähtäimen investointi ja toivomme, että siitä muodostuu ajan kanssa ylpeydenaihe Turulle. Moni myöhemmin tärkeäksi osoittautunut rakennus on saanut valmistuessaan ristiriitaisen vastaanoton. Sillassa ei ole elementtejä, jotka kertoisivat selkeästi, miltä aikakaudelta se on. Ajattoman arkkitehtuurin tavoitteena on olla relevantti vielä kymmenien vuosien päästäkin. Sillan merkitys tulee korostumaan, kunhan ympäröivät alueet ja ratapiha kehittyvät. ↙