Mainos
Arkkitehti, varo Suomea jos tutkintosi on ulkomailta
Rakennusalan pätevyystodistuksen saaminen voi olla kiinni pelkästään siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Absurdiin tilanteeseen tuskin on päädytty tarkoituksella, mutta kummallista on, ettei sitä ole pyritty korjaamaan.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa luvataan edistää “osaavan ja koulutetun” työvoiman saamista Suomeen “muun muassa sujuvoittamalla ulkomaisten tutkintojen tunnustamista”.
Arkkitehtien ja muiden rakennusalan korkeasti koulutettujen kohdalla on todellisuudessa käynyt juuri päinvastoin.
Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen on tärkeää, sillä ilman sitä ei voi saada pätevyystodistusta, joka on tämän vuoden alusta lähtien ollut rakennussuunnittelun tehtävissä pakollinen. Nykylain mukaan tutkinnon tunnustaminen onnistuu kuitenkin vain, jos se on suoritettu EU- tai ETA-maissa eli käytännössä Euroopassa.
Nykytila estää tehokkaasti muualla opiskelleiden arkkitehtien tulon Suomeen, mutta akuutimpi ongelma on, että se estää myös Suomessa jo olevien ammattilaisten työskentelyn alalla – pelkästään sillä perusteella, missä maassa tutkinto on suoritettu. Viime viikolla julkaistussa jutussamme ”Lainsäädännön keskeneräisyyden vuoksi kymmenet arkkitehdit ovat jääneet vaille pakollista pätevyystodistusta” kerroimme, mitä se käytännössä tarkoittaa sekä niille arkkitehdeille, jotka ovat yhtäkkiä tipahtaneet järjestelmän ulkopuolelle, että alalle yleisemmin.
Suomen surkea suoriutuminen rakennusalan tutkintojen tunnustamisessa osoittaa, että tarvetta EU:n yhteiselle sääntelylle olisi.
Absurdiin tilanteeseen tuskin on päädytty tarkoituksella. Hallitus muokkasi edellisen eduskunnan hyväksymää rakentamislakia uusiksi tiukalla aikataululla, eikä ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen todennäköisesti ollut kiireellisyyslistalla ensimmäisenä.
Mutta nyt kun lain voimaantulosta on kulunut jo yli vuosi eikä tarvittavaa lainsäädäntöä ole vieläkään edes alettu valmistella, on vaikea välttyä vaikutelmalta, että taustalla on tietoinen pyrkimys vaikeuttaa Suomessa jo olevien tai tänne haluavien, pääosin ulkomaalaistaustaisten ihmisten työntekoa. Tiedossa on, ettei ainakaan hallituksen toiseksi suurin puolue perussuomalaiset tahdo edistää mitään, mihin voi liittää sanan “maahanmuutto”.
Ongelma koskee kuitenkin yhtä lailla myös suomalaisia osaajia – joiden paluumuuttoa hallitusohjelmassa niin ikään luvataan helpottaa –, kuten jutussamme haastateltua Jyri Eskolaa, joka on suorittanut arkkitehdin tutkintonsa Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa.
EU-komissiossa on parhaillaan käynnissä niin sanottu Skills Portability -kuuleminen, jossa selvitetään tarvetta yhteiselle sääntelylle kolmansissa maissa suoritettujen tutkintojen tunnustamisessa. Suomen surkea suoriutuminen rakennusalan tutkintojen osalta osoittaa, että tarvetta tosiaan olisi.
Nyt käsillä olevaa akuuttia ongelmaa se ei kuitenkaan ratkaise, vaan Suomen on pystyttävä hoitamaan lainsäädäntönsä kuntoon ihan itse, ja mieluiten mahdollisimman pian.
