Mainos

Aleksanterinkatu 13

Futudesign

Arkkitehdit Auvo Lindroos, Teemu Seppänen, Erno Honkonen, Sanna Pietilä
Projektin tyyppi tavaratalon muutos toimistoksi ja liiketiloiksi 
Sijainti Helsinki
Laajuus 9 500 m2
Alkuperäinen rakennus Selim A. Lindqvist & Elia Heikel 1901
Valmistuminen 2024

Valokuvat Marc Goodwin
Piirustukset Futudesign

Aleksanterinkatu 13:n katujulkisivut ovat säilyttäneet alkuperäisen ilmeensä lukuun ottamatta ylimmän kerroksen majolikamedaljonkeja, joiden paikalle puhkaistiin 1980-luvun alussa ikkuna-aukot. Suurin osa tuolloin asennetuista alumiini-ikkunoista kunnostettiin uusimmassa korjauksessa.
Rakennuksen keskellä on valopiha. Uusi lasikatto nostettiin alkuperäisen räystään korkeudelle, ja 1980-luvun alussa korotetun pihasiiven julkisivut muokattiin uusiksi.
Puretun näköalahissin vihreitä marmorilaattoja hyödynnettiin sisäpihan seinäverhouksena. Uusi kivilattia on dolomiittia. Pihalle suunniteltu kahvila ei ole toistaiseksi toteutunut.
Aleksanterinkatu 13:ssa on liike- ja toimistotiloja.
Pääportaaseen ei palautettu alkuperäistä väritystä, vaan 1980-luvulla tehdyt hyväkuntoiset marmoroinnit konservoitiin. Katto kuitenkin maalattiin uudelleen niihin sovitetuilla sävyillä. Uusissa valaisimissa tavoiteltiin käsinpuhalletun lasin vaikutelmaa.
Porrashuoneen koristenauha maalattiin uudelleen väritutkimusten ja uusien muoto- ja värimallien avulla.
Ylimmässä kerroksessa on Helsingin kulinaarisen instituutin opetuskeittiö ja ruokasali. Köysialakatto on uusi, ja tammiparkettilattia on tehty kierrätysmateriaalista.
Suurin osa 1980-luvun alumiini-ikkunoista kunnostettiin ja loput korvattiin rakennuksen alkuperäisten ikkunoiden kaltaisilla petsatuilla tammi-ikkunoilla.
Näkymä valopihalle neljännestä kerroksesta.

Julkaistu lehdessä 4 – 2026 - Uudelleenkäyttö

Saatat kiinnostua myös näistä

Mainos