”Typo- ja fotografiaa” harrastanut arkkitehti muistetaan merkittävistä korjaushankkeista

Ola Laiho 1934–2025

Arkkitehti Ola Laiho kuoli 31.10.2025 Turussa 91 vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt Yläneellä 11.4.1934. Laiho muutti Turkuun aloittaessaan oppikoulun ja kirjoitti ylioppilaaksi Turun suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1953. Arkkitehdiksi hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1966.

Laiho aloitti työnsä arkkitehtiopiskelijana Pekka Pitkäsen toimistossa Turussa vuonna 1962. Hänellä oli iso rooli toimiston päätyön, Turun Pyhän Ristin kappelin suunnittelussa. Menestyminen Eduskuntatalon laajennusosan suunnittelukilpailussa vuonna 1970 johti arkkitehtitoimisto Pitkänen–Laiho–Raunion perustamiseen kaksi vuotta myöhemmin – Eduskuntatalo peruskorjauksineen työllistikin toimistoa pitkään. Samaan aikaan suunniteltiin myös Turun tuomiokirkon peruskorjaus. Toimisto osallistui aktiivisesti myös arkkitehtuurikilpailuihin ja voitti muun muassa Henrikin kirkon suunnittelukilpailun vuonna 1973.

Rauman museon peruskorjausta varten Ola Laiho ja Ilpo Raunio perustivat vuonna 1973 Mikko Pulkkisen kanssa Arkkitehtitoimisto Laiho–Pulkkinen–Raunion. Tämän toimiston merkittävimpiä korjaushankkeita ovat Ateneum, Helsingin yliopiston päärakennus ja kirjasto, Turun taidemuseo, Turun konservatorio ja taideakatemia sekä Arkkipiispantalo. Uudiskohteista mainittakoon Rovaniemen Sampo-keskus, Haapaveden kirkko sekä Lamminpään siunauskappeli.

Toimiston nimi muutettiin vuonna 2004 LPR-arkkitehdeiksi. Viimeisin työ, jossa Laiho oli mukana, on vuonna 2011 valmistunut Helsingin musiikkitalo. Vaikka Laiho jäi eläkkeelle vuonna 2013, perustajajäsenistä viimeisenä, hän ei kokonaan irtautunut toimiston arjesta. Työnantajana ja työtoverina hän oli pidetty ja kannustava.

Laiho oli myös lahjakas graafikko. Hän oli osakkaana vuonna 1970 perustetussa Suunnittelutoimisto G4:ssä, jossa muina osakkaina olivat Esko Miettinen, Juhani Pallasmaa ja Esa Piironen. G4 suunnitteli muun muassa Helsingin metron opastusjärjestelmän. Muotoilijana ja tuotesuunnittelijana Laihon kädenjälki näkyi kohteissa niin painikkeista valaisimiin kuin kastemaljoista urkufasadeihinkin.

Ansioistaan arkkitehtuurin saralla Laiho sai muun muassa rakennustaiteen valtionpalkinnon vuonna 1990, Europa Nostra -palkinnon vuonna 1995 ja Suomi-palkinnon vuonna 1996.

HARRASTUKSIKSEEN OLA kirjasi erilaisiin matrikkeleihin typo- ja fotografian, joita hän harrasti ansiokkaasti koko uransa ajan. Kiinnostus elokuviin virisi nuoruuden kokemuksista elokuvaprojektorin käyttäjänä Yläneellä. Valokuvaajana Ola oli taitava, erityisesti arkkitehtuurin kuvaajana. Kuvasarja ”Paatei” Aurajoen hassunkurisista veneistä 1960-luvulta on hauskuttanut lukuisia kollegoja.

Ola Laiho oli naimisissa suomentaja Raija Mattilan kanssa. Yhdessä he sisustivat viihtyisän kodin puutaloon Piispankadulle. Kesät he nauttivat saariston luonnosta Kustavin torpalla, jonka he olivat pieteetillä kunnostaneet.

Ola oli ”Sitikka-mies”, hän omisti niitä elämänsä varrella 22 kappaletta. Citroënin pehmeässä kyydissä, vilkkaasti keskustellen, taittuivat toimiston työmatkat Helsinkiin. Menomatkalla, ennen Helsingin moottoritien valmistumista, pysähdyttiin Lahnajärvellä kahville ja usein vaihdettiin kuulumisia Helsingistä Turkuun matkalla olleiden kollegojen kanssa. Ola oli sosiaalisesti äärimmäisen lahjakas ja hänellä oli uskomattoman laaja ystävä- ja tuttavapiiri.

Jäämme kaipaamaan Olaa ja hänen vaatimatonta herrasmiesmäistä olemustaan.

Antti Laiho, Tiitta Itkonen, Pauno Narjus, Esa Piironen, Jaakko Rautanen, Assi Sandelin

Kirjoittajat ovat Ola Laihon veli, hänen yhtiökumppaneitaan ja työtovereitaan.