Pääkirjoitus 3/2023: Umpikortteli ei ole tae elävälle kaupunkiympäristölle
Kortteli on ollut vuosituhansia kaupunkirakentamisen perusyksikkö, ja sen variaatiot ovat myös nykykaupungin rakennuspalikoita.
Kuka puolustaisi Helsingin cityä?
1950- ja 60-luvuilla Helsingin keskustasta piti tulla utopistinen, amerikkalaishenkinen city. Nyt aikakauden rakennukset ovat purku-uhan alla.
Kuinka suunnittella kortteleita, joissa ihmiset kohtaavat? Laskukaava kertoo, mitä suunnittelussa kannattaa huomioida
Umpikorttelista on tullut viime vuosikymmeninä suomalaisen kaupunkisuunnittelun vallitseva korttelityyppi ja urbaanin elämän symboli. Se ei kuitenkaan sellaisenaan synnytä elämää ympärilleen. Potentiaali löytyy suunnitteluratkaisujen hienosäädöstä.
Urbanismin asiantuntijat – Rap-musiikissa kuuluvat vähemmistönuorten kokemukset asuinympäristöistään
Vähemmistönuorten kotiseutuihin kiinnittyvä rap-musiikki voi tarjota paikallisen näkökulman kaupunkisuunnitteluun – jos suunnittelijat vain tunnistavat rapin potentiaalin.
Ruotsista mallia lähiöiden kehittämiseen
Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät on usein sivuutettu suomalaisia lähiöitä uudistettaessa. Ruotsin uudistushankkeet tarjoavat toisenlaisen esimerkin.
Kaupunkiaktivismi on keino rakentaa pieniä utopiota
Kaupunkiaktivismissa on muutospotentiaalia, joka saattaa lopulta muuttaa myös siihen osallistuvat arkkitehdit itsensä.
Puolesta ja vastaan: Tarvitseeko Oulun keskusta tornitaloja?
Uudella palstalla arkkitehdit ottavat kantaa ajankohtaiseen kysymykseen.
”Taide ja design ovat mukana pingottamattomasti” – Suomalais-espanjalainen tulkinta saunomisesta vakuuttaa Mäntässä
Serlachius-museo Göstan pihapiirissä Mäntässä sijaitseva sauna on yhdistelmä taidetta ja eteläeurooppalaista tulkintaa suomalaisesta saunomisen perinteestä.
Arkkitehdit loivat Serlachius-museoiden taidesaunaan ”kokemusten koreografian”
Kysyimme Serlachius-museoiden taidesaunan suunnitelleilta arkkitehdeilta, miten saunan arkkitehtuuri syntyi.