Jutut

Kaikki

Suunnittelijalta — 1.6.2019

Urbaania voimaa ja herkkyyttä

Kalasataman sähköasema palvelee noin 20 000 helsinkiläistä ja pyrkii samalla luomaan paikan kaupunkilaisille – asemaa ympäröi graffitiseinä.

Kirja — 1.6.2019

Rahalla saa ja arkkitehti piirtää

YK:ssa asuntokysymysten erityisraportoijanakin toimineen brasilialaisarkkitehdin ja kaupunkisuunnittelijan tuore kirja tekee näkyväksi arkkitehtuurin ja talouden kytköksiä eri puolilla maailmaa.

Suunnittelijalta — 1.6.2019

Vanhaa ja uutta loistoa

Helsingin Ullanlinnassa sijaitseva uusrenessanssikerrostalo on toiminut 130 vuoden aikana muun muassa toimistoina, mutta on palautettu peruskorjauksessa alkuperäiseen käyttöönsä asunnoiksi.

Kolumni — 1.6.2019

Arkkitehti on kiertotaloustulevaisuuden tekijä

Rakennusala on avainasemassa, kun siirrymme kohti maapallon kantokyvyn rajoissa toimivaa talouden mallia, kirjoittaa Sitrassa hiilineutraalin kiertotalouden parissa työskentelevä Nani Pajunen.

Ilmiöt — 1.6.2019

Tilastoja: Arkkitehtuuri ja talous

Millaiset ovat arkkitehtuurin taloudelliset puitteet Suomessa? ARK keräsi tilastotietoa vuodelta 2018.

Kysymme — 1.6.2019

Kestävät suosikit

Pyysimme joukkoa Suomessa toimivia arkkitehteja nimeämään jonkin heitä viime aikoina ekologisesti inspiroineen arkkitehtuuriprojektin.

Näyttely — 1.6.2019

Le Chat Doré oli modernin elämän lavastus

Vuonna 1929 avattu kahvila oli Birger Carlstedtin ja Karl Malmströmin tulkinta ajan hengestä. Kahvila on rekonstruoitu Amos Rex -museon retrospektiiviin.

Kirja — 1.6.2019

Tulematta jäänyt futurismi

Kaisa Bronerin keskustelu Reima Pietilän kanssa reilut 30 vuotta sitten on nyt julkaistu kirjana. Keskustelu valottaa muun muassa Pietilän ajatuksia modernismista.

Pääkirjoitus — 1.6.2019

Pääkirjoitus 6/19: Pitkä juoksu

Vaikka talouden vaikutukset arkkitehtien toimintaan tuntuvat hyvin konkreettisilta, emme ammattikuntana kovinkaan usein tarkastele talouden rakenteita.

Suunnittelijalta — 1.6.2019

Fuzhoun kaupunkiin viime vuonna valmistunut kulttuurikeskus käsittää ooppera- ja konserttisalit, monikäyttösalin, elokuvateatterin ja näyttelytilan. Professori, arkkitehti Pekka Salminen kertoo projektista ja PES-Arkkitehtien Kiinan-toiminnasta.

Näyttely — 1.5.2019

Aalto maanmuokkaajana

Arkkitehtuurimuseon näyttely tarkastelee Alvar Aallon maisemasuunnitelmia.

Kohdearvio — 1.5.2019

Luontoreitti kulttuurin ja menneen ajan puristuksessa

Kuinka tehdä esteetöntä luonnosta, joka lähtökohtaisesti mielletään villiksi ja ihmistoiminnalle vastakkaiseksi? kysyy Hanna Johansson Helsingin Lammassaaren pitkospolulla.

Analyysi — 1.5.2019

Arkkitehtuuria veden, auringon ja ilman ehdoilla

Arkkitehtuurin ekologisuus typistyy usein tarkoittamaan vain rakennusten teknistä suorituskykyä. Japanilaisarkkitehti Hiroshi Sambuichin poeettisempi lähestymistapa inspiroi Maiju Suomea.

Kohdearvio — 1.5.2019

Humaanin sivistyksen korjattu kehto

Jyväskylän yliopiston päärakennus on kärsinyt muun muassa sisäilmaongelmista, mutta peruskorjauksen myötä se on saanut takaisin keskeisen roolinsa kampuksella.

Essee — 1.5.2019

Takaisin asiantuntijaksi

Arkkitehdit voivat vaikuttaa siihen, mikä on kestävää rakentamista. Siihen sitoisi alan etiikkakin, mutta ymmärtävätkö arkkitehdit vastuunsa? kysyy Lars-Erik Mattila.

Jutut

Urbaania voimaa ja herkkyyttä

Rahalla saa ja arkkitehti piirtää

Vanhaa ja uutta loistoa

Arkkitehti on kiertotaloustulevaisuuden tekijä

Tilastoja: Arkkitehtuuri ja talous

Kestävät suosikit

Le Chat Doré oli modernin elämän lavastus

Tulematta jäänyt futurismi

Pääkirjoitus 6/19: Pitkä juoksu

Suuren skaalan kulttuuria

Aalto maanmuokkaajana

Luontoreitti kulttuurin ja menneen ajan puristuksessa

Arkkitehtuuria veden, auringon ja ilman ehdoilla

Humaanin sivistyksen korjattu kehto

Takaisin asiantuntijaksi